Kun elintärkeä asia on vaakalaudalla, kansan luulisi nousevan barrikadeille. Rauman raakavesilähteenä toimiva Eurajoki on kärsinyt jätevesikatastrofeista ja teollisuuden myrkkypäästöistä.
Veden puolesta ei ole silti järjestetty mielenosoituksia torilla tai pidetty kilpaa palopuheita valtuustosalissa.
Skandaali on aiheuttanut meteliä lähinnä Eurassa, joka ottaa raakavetensä muualta. Miksi raakavesi ei ole aiheuttanut älämölöä Raumalla?
– Kyseessä on niin arkinen asia, että sitä tulee harvemmin mietittyä ja vielä harvemmin siitä keskusteltua, sanoo raumalaislähtöinen diplomi-insinööri Annina Takala Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Hän on tutkinut vesihuoltokysymyksen politisoitumista, eli suomeksi sanottuna sitä, miksei vesiasioista synny kunnon haloota. Tapaustutkimuksen kohde on juuri Rauma, jossa ovat tarjolla jopa valtakunnallisesti ainutlaatuiset ”ainekset”.
– Ymmärtääkseni muihin raakavesilähteisiin ei ole liittynyt yhtä paljon värikkäitä tapahtumia ja käänteitä kuin Eurajokeen. Tässä mielessä Rauma on aika lailla omassa kastissaan, Takala sanoo.
Tutkija on seurannut Rauman vesihuoltokeskustelua monella tasolla. Hän on haastatellut kuntalaisia, asiantuntijoita ja viranomaisia. Seurannassa ovat olleet myös sosiaalinen media ja paikallinen lehdistö.Tutkijan mukaan vaimea keskustelu on merkki nöyryydestä, ja monien mielestä on noloa ajatella juovansa ”muiden paskavettä” tai kertoa vaihtaneensa pulloveteen. Hiljaisuus kertoo ehkä myös luottamuksesta kuntaan ja vesilaitokseen - tai niiden kokemisesta niin etäiseksi, ettei vaikutusmahdollisuuksia ole.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.