Rauman merimuseolta tutkimusvapaalla oleva Mikko Aho perkaa parhaillaan yli sadan raumalaisen laivanrakentajan haastatteluja vuosilta 2009-2017. Tarkoitus on muokata aineistosta väitöskirja, joka kertoisi laivojen ja hyvinvoinnin rakentajista "Kekkosen Suomessa".
Mistä laivanrakentajat puhuvat, kun he muistelevat työvuosiaan Rauma-Repolan ja Hollmingin telakoilla?
Ahon mukaan kolme aihetta nousee muiden yläpuolelle.
1. Urakkapalkkaus
Selvä enemmistö haastatelluista piti hyvänä urakkapalkkauksesta luopumista 1990-luvulla, koska sen koettiin aiheuttaneen eripuraa. Järjestelmä oli monimutkainen, muttei ottanut riittävästi huomioon työn vaativuutta ja olosuhteiden muutoksia.
2. Työturvallisuuskehitys
Vanhemmat laivanrakentajat arvelevat puolitosissaan, että työturvallisuus keksittiin noin vuonna 1967. Suojavarusteita alkoi tulla telakoille ja asenteet muuttua niin, että niitä myös käytettiin. Siinä sivussa myös työmaajuopottelu väheni.
3. Kylmyys
Varsinkin ennen lohkohallien aikaa työ telakalla meni luihin ja ytimiin. Muutenkin työolosuhteet paranivat melkoisesti.
Ahon mielestä vahva yhteishenki ja kova ammattiylpeys olivat leimallisia raumalaistelakoille.
- Työstä ja sen tuloksista oltiin ylpeitä. Laivoihin muodostui tunteenomainen suhde. Monet haastatellut luettelevat vaivatta aikajärjestyksessä 20-30 rakentamaansa laivaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.