RMC:n Salmi: Haudanryöstäjiä tuntui riittävän

Ostaja-, osakas- ja vuokraehdokkaita ilmaantui Raumalle ainakin Intiasta, Malesiasta, Venäjältä, Norjasta, Baltiasta ja Saksasta.

| Päivitetty

Korealaisen STX:n sulkema Rauman telakka herätti kiinnostusta ulkomaillakin silloin, kun Rauma Marine Constructions valikoitui raumalaisen laivanrakennusperinteen jatkajaksi.

– Haudanryöstäjiä tuntui riittävän, RMC:n hallituksen puheenjohtajana vuodenvaihteeseen asti toiminut Ari Salmi kertoi Länsi-Suomelle.

Ostaja-, osakas- ja vuokraehdokkaita ilmaantui ainakin Intiasta, Malesiasta, Venäjältä, Norjasta, Baltiasta ja Saksasta.

Yhtiöiden edustajia ja agentteja ramppasi Raumalla paikkoja katselemassa, kun telakka oli siirtynyt kaupungille.

Rauman kaupunginjohtaja Kari Kosken mukaan intialaiset puhuivat ”vihreästä jokilaivatelakasta”, mutta tarkoittivat oikeasti laivaromuttamoa.

Risteilybrändejä omistava malesialainen Genting halusi ryhtyä rakentamaan itse risteilijöitä. Gentingin edustajat kävivät Raumalla ja tekivät konkreettisen ehdotuksen.

– Se olisi tuonut kilpailijan Turulle, mikäli Genting edes oli tosissaan. Enemmän meitä arvelutti pitkä ketjutus, Salmi paljasti.

– Kokemukset korealaisista olivat niin huonoja, että meille kotimainen vaihtoehto oli selvä ykkönen, Koski sanoo.

Sittemmin Genting osti neljä telakkaa Saksasta varmistaakseen rakennuskapasiteetin omille laivoilleen.

– Eri tahot lupasivat meille kuun taivaalta. Mammona houkutti, mutta halusimme pitää kiinni kotimaisesta omistajuudesta, RMC:n perustajakolmikkoon kuuluva UTV:n toimitusjohtaja Harri Putro kertoi.

Venäläiset visioivat jokilaivojen rakentamista. Norjalaiset lupasivat tuoda tilauksia ja heittivät syötiksi poralaivojen rakentamisen Raumalla. Vastineeksi he halusivat osake-enemmistön.

– Se olisi palauttanut Rauman samaan tilanteeseen kuin STX:n aikana, siirtomaaksi, josta viedään osaaminen ja voitot, Rauman telakan pelastusoperaation isä, entinen telakanjohtaja Aarno Mannonen sanoi.

Lisää RMC:n perustamisvaiheista viime sunnuntain Länsi-Suomessa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut