"Suomessa palaa aivan liian vähän metsää" - Monimuotoisuuden näkökulmasta Pyhärannan palo oli onnenpotku

Luonnon monimuotoisuuden kannalta Suomessa palaa aivan liian vähän metsää, sanovat tutkimusyliopettaja Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Tampereen ammattikorkeakoulun metsätalouden lehtori Petri Keto-Tokoi.

– Tarve olisi vähintään monikymmen-satakertaisesti enemmän, Keto-Tokoi toteaa.

Hänen mielestään on erikoista, ettei Suomessa ymmärretä – tai haluta ymmärtää – niiden vaikutusten syvyyttä ja laajuutta, joita palojen puuttumisesta on aiheutunut. Esimerkiksi jo Ruotsissa asenne on toinen.

–  Erilaisissa raporteissa monimuotoisuushaitat tuodaan esiin ja kulotusten sekä ennallistamispolttojen lisäämistä toivotaan. Mutta ne ovat luonteeltaan toisenlaisia, eivätkä täysin korvaa ”oikeita” metsäpaloalueita, Lindberg lisää.

Asiantuntijat ymmärtävät asiaan liittyvät ristiriidat ja turvallisuuskysymykset. He peräänkuuluttavat, että edes laajoilla luonnonsuojelualueilla syttyvien palojen annettaisiin palaa riittävästi ja toisaalta muualla palamaan ehtineiden metsien luonnonsuojeluarvot ymmärrettäisiin.

Lindberg ja Keto-Tokoi pitävät esimerkiksi Pyhärannan taannoista paloa luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaana mahdollisuutena.

– Se (palanut alue) tulisi pyrkiä kaikin keinoin saamaan suojelun piiriin, Keto-Tokoi vetoaa.

Pyhärannan metsäpalon ja yleisesti metsäpalojen merkityksestä metsäluonnon monimuotoisuudelle kerrotaan Länsi-Suomen ympäristösivulla tiistaina.

LUE LISÄÄ KELLO 23.00 ILMESTYVÄSTÄ NÄKÖISLEHDESTÄ

Hanki itsellesi lukuoikeus tilaussivulta. Esimerkiksi 24 tunnin lukuoikeus maksaa vain kaksi euroa.

Mikäli olet jo Länsi-Suomen tilaaja, voit rekisteröityä digipalvelujen käyttäjäksi täällä.