Toisilleen tuntemattomat Heidi, Emma ja Annika muuttivat saman katon alle vastaremontoituun Pläkkluatoon – "On kiva, kun on porukkaa ympärillä"

Heidi Pöysän (vas.), Emma Sorvarin ja Annika Sinkkosen (ei kuvassa) kimppakämppä on kolmio, jossa jokaisella asukkaalla on oma huoneensa. Huonejako kävi opiskelijoiden mukaan helposti. Kuvat: Juha Sinisalo

Kaksi kolmesta Pläkkluadon solun asukkaasta on kotona jutunteon hetkellä. Edustus on hyvä, sillä syyskuun alussa saman katon alle opiskelija-asuntolaan muuttaneet Emma Sorvari ja Heidi Pöysä kertovat, että arki rullaa jokaisen omien aikataulujen mukaan.

– Luennot sattuvat usein olemaan eri aikaan, joten yhteistä aikaa meillä on lähinnä iltaisin, Sorvari sanoo.

Kolmikko on reilun kuukauden aikana ehtinyt pääsemään kimppa-asumisen makuun.

– On kiva, kun on porukkaa ympärillä, ensimmäistä kertaa kämppisten kanssa asuva Sorvari arvioi alkutaivalta.

Pöysä on asunut vastaavassa kimppakämpässä Rovaniemellä opiskellessaan. Hänen mielestään yhteisasumisen parhaita puolia ovat kustannusten jako ja sosiaalisuus.

– Parhaimmillaan kimppa-asuminen voi olla yksin asumista parempi vaihtoehto. Itse pidän edelleen yhteyttä joidenkin kämppisteni kanssa, vaikka yhteisasumisesta on vuosia aikaa, Pöysä sanoo.

"Kimppa-asuminen ei mietityttänyt enää sen jälkeen, kun tiesin, keiden kanssa muutan yhteen."
Emma Sorvari

Saman katon alla asujien arvopohjien tai ainakin menohalujen on sovittava yhteen. Jos yksi haluaisi järjestää kotona opiskelijakemuja yötä myöden, ja toinen taas pitää nollatoleranssia juhlimisen suhteen, saatettaisiin olla nopeasti puimas- sa riitoja.

Sorvari myöntää miettineensä hetken, onnistuuko saamaan kasaan saman tyylisen porukan.

– Jotta pystyy elämään kimpassa, on oltava samalla viivalla. Kimppa-asuminen ei mietityttänyt enää sen jälkeen, kun tiesin, keiden kanssa muutan yhteen, Sorvari toteaa.

Pläkkluatoon muuttava kokoonpano ja asunnon speksit, kolme makuuhuonetta, yhteinen kylpyhuone ja keittiö, olivat selvillä jo kesällä. Sen jälkeen tulevat kämppikset saattoivat sopia käytännönasioista Facebookissa.

Kun avaimet saatiin käteen 1. syyskuuta, kaikki tiesivät, että jokainen siivoaa omat jälkensä ja kulutustavarat, kuten tiskiaineet, talouspaperit ja mausteet, hankitaan samasta kassasta yhteiskäyttöön.

Tuoreet kämppikset sopivat, että jokainen tuo tullessaan jotakin. Sängyt, työpöydät, keittiökalusteet ja suihkuverho asunnoista löytyivät valmiina, ja loput tavarat haalittiin kasaan minimibudjetilla esimerkiksi vanhempien nurkista ja kirpputoreilta.

Alusta asti sovittiin, että kaikki saavat käyttää kaikkia astioita, aterimia ja muita perustavaroita.

”Parhaimmillaan kimppa-asuminen voi olla yksin asumista parempi vaihtoehto.”
Heidi Pöysä

Pöysä muistuttaa, että kimppakämppään muuttaminen on aina kompromissi. Silloin saattaa joutua joustamaan vaikkkapa sisustuksesta.

Hän ja Sorvari toteavat, että opiskelijakaupungissa kodin merkitys on erilainen kuin kotikaupungissa. Se ei kuitenkaan kaksikon mielestä poista sitä, että opiskelijakämpänkin pitää olla viihtyisä.

– Etenkin nyt, kun se ykköskoti on toisella paikkakunnalla, minulle on ainakin tärkeää, että myös opiskelijakämppä tuntuu kodilta, koti-ihmiseksi itsensä laskeva Pöysä sanoo.

Opiskelijat patisti kimppakämppään ennen kaikkea raha. Molemmilla on edelleen asunto kotikaupungissa Turussa ja Tampereella.

– Yksiöiden hintataso on kohtuuton, varsinkin, kun maksettavana on kaksi kämppää, Pöysä sanoo.

– Oman asunnon vuokraaminen ei ollut vaihtoehto, Sorvari jatkaa.

Sorvarille kimppa-asuminen on nimenomaan opiskeluajan ratkaisu.

– Olen itse parisuhteessa, mutta en osaa kuvitella, että muuttaisin opintojen jälkeen kimppakämppään, vaikka olisin sinkku. Taidan kaivata sen verran omaa tilaa, hän miettii.

Pöysä voisi kuvitella asuvansa jonkinlaisessa kommuunissa tai asuntojen kokonaisuudessa vielä parin vuoden maisteriopintojen jälkeenkin.

– Jos pitäisi muuttaa töiden perässä toiselle paikkakunnalle, voisin hyvin nähdä itseni kimppa-asujana vielä aikuisena. Ja miksei myöhemminkin, vaikka olisi lapsia. Samanhenkisten ihmisten löytäminen ratkaisee, hän punnitsee.

Pläkkluadon opiskelija-asunnon jokaisessa makuuhuoneessa oli valmiina esimerkiksi työpöytä.

Keiden koti?

  • Opiskelija-asuntola Pläkkluadon soluasunnossa asuu kolme luokanopettajaksi opiskelevaa naista, Emma Sorvari, Heidi Pöysä ja Annika Sinkkonen.
  • Kämppikset muuttivat saman katon alle vastaremontoituun opiskelija-asuntolaan 1. syyskuuta.
  • Kaikki kolme ovat muuttaneet Raumalle opintojen perässä.
  • Alun perin he ovat kotoisin Turusta ja Tampereelta.
  • Kukaan asukkaista ei tuntenut toisiaan ennen tätä syksyä.
  • Saman katon alle he päätyivät tutun tuttujen ja Facebookin asunnonvälitysryhmän kautta.
Kämppikset ovat päättäneet, että astiat ovat kaikkien yhteiskäytössä. Ruoat sen sijaan hankitaan itse, jo erilaisten ruokavalioiden vuoksi.

Kimppa-asuja, älä unohda näitä

  1. Ole liikkeellä avoimin mielin. Kimppa-asuminen kysyy kärsivällisyyttä ja kykyä hyväksyä erilaisuutta, sillä erilaisia tapoja olla ja elää on siedettävä, kun saman katon alla asuu useampi ihminen.
  2. Katso vaikeuksia hyvän kautta. Mieti, miten hieno tilaisuus sinulla on päästä tutustumaan uusiin ihmisiin, joilla on täysin eri tavat hoitaa asiat kuin se, mihin sinä olet tottunut.
  3. Sopikaa pelisäännöistä. Monilta yhteentörmäyksiltä vältytään, kun jokainen tietää, laaditaanko imurointi- tai vessanpesuvuorot, vai siivoaako jokainen omat jälkensä.
  4. Kokeilkaa rahapurkkia. Kymppi kuussa jokaiselta asukkaalta takaa sen, että kukaan ei joudu kantamaan kotiin yhteisiä käyttötavaroita, kuten vessapaperia, toistuvasti omasta pussistaan.
  5. Sano ajatuksesi ääneen. Jos kimppa-asuminen ei tunnu omalta, ole rohkea ja sano se ääneen. Kimppa-asumisen ei tarvitse olla loppuelämän ratkaisu.

Kaikki Koti-liitteen jutut löydät maksutta luettavasta näköislehdestä täältä.