Presidentinvaaleihin on aikaa enää viisi ja puoli kuukautta, mutta osallistujalistalta puuttuu vielä useita nimiä. Pitkään tilanne oli erikoinen, kun varmoja ehdokkaita oli vain yksi eli Liike nytin Harry Harkimo. Mielipidemittausten mukaan Harkimon mahdollisuudet ovat liki olemattomat.
Varteenotettavia kisaajia ovat kolmatta kertaa presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) ja Olli Rehn (kesk.). Kumpikin on valitsijayhdistyksen ehdokas, mutta heillä on taustallaan kuitenkin puolueidensa resurssit.
Perussuomalaiset nimeää Jussi Halla-ahon ehdokkaakseen ensi viikon puoluekokouksessa.
Suurista puolueista kokoomus ja sdp ovat pitäneet korttinsa vielä kädessä.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolasta tuli koko kansan tuntema hahmo, kun hän kommentoi päivittäin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Suomen Nato-hakemusta.
Yllättäen Aaltola alkoi viime vuonna keikkua presidenttigallupien kärkipaikoilla. Niinpä ei lopulta ollut enää yllätys, kun hän torstai-iltana ilmoittautui mukaan.
Aaltola tietää, että kovan kampanjan tekeminen on todella vaikeaa ilman puoluekoneistoa.
Ratkaiseva iso kysymys kuuluikin: tuleeko Aaltolasta pääministeripuolue kokoomuksen ehdokas.
Potentiaalia on esimerkiksi Alexander Stubbissa. Kuukausi sitten hän sanoi harkitsevansa ehdokkuutta, jos häntä kysytään (LS 8.7.).
Taustakeskusteluiden mukaan on mahdollista, ettei kokoomus aseta omaa ehdokasta. Aaltola on takonut gallupeissa yli 20 prosentin lukemia, mihin kenellä tahansa kokoomuslaisella olisi matkaa (LS 2.8.).
Presidentiksi on noustu ennenkin aktiivisen puoluepolitiikan ulkopuolelta Suomessa.
Vuoden 1994 vaalit olivat käänteentekevät. Presidentti valittiin ensi kertaa suoralla kansanvaalilla. Voiton vei Martti Ahtisaari, joka oli kiertänyt ahkerasti maata Mara-kampanjabussillaan.
Tärkeä ero Aaltolaan: Ahtisaari oli kuitenkin demarien ehdokas. Vaikkei ollut ennen osallistunut Suomen sisäpolitiikkaan. Hän oli tehnyt uraa ulkomailla ja nautti kansainvälistä arvostusta.