Äänistä säröjä naapurisopuun

Meitä ihmisiä ärsyttävät ja häiritsevät lukemattomat asiat. Talvella ärsytyskynnys saattoi ylittyä hiihtolenkillä laturaivona tai kevätauringon sulatettua suurimmat lumikasat koirankakka-ahdistuksena. Entä mikä voikaan olla ärsyttävämpää kuin kesällä sunnuntaiaamussa pörisevä ruohonleikkuri – ehkäpä liikenteessä autolla ilman vilkkua toikkaroiva autoilija.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koronakiireidensä keskellä ehtinyt tehdä selvitystä siitä, mitkä asiat ihmiset kokevat häiritseviksi ympäristömeluksi.

Tuloksista käy ilmi, että yleisimmin ihmisten unta ja oleskelua häiritsevät tieliikenteen ja lähinaapureiden aiheuttama melu.

Selvityksen mukaan hyvin häiritsevänä tieliikennemelun koki arjessaan 4,8 prosenttia ja lähinaapureiden melun 4,5 prosenttia vastaajista.

Tieliikennemelun haitat on yhteiskunnassa vähitellen jo tiedostettu. Nyt myös naapuruston aiheuttaman melun haitat on THL:n mukaan syytä huomioida yhtenä tärkeänä ympäristömelun lähteenä.

Toisaalta, onhan esimerkiksi kerrostalojen naapurisopu saatu säröille jo vuosikymmenien ajan pelkästään vessan vetämisellä väärään kellonaikaan tai ulko-oven liian kovalla paiskomisella.

Mielenkiintoista on sekin, että tutkimuksen mukaan lähinaapurin aiheuttama ympäristömelu on koettu pahemmaksi kuin esimerkiksi melu, joka lähtee rautatie-, raitiovaunu- ja lentoliikenteestä, teollisuudesta tai satamista.

Melukokemukseen vaikuttavat äänen ominaisuuksien ja altistumistilanteen lisäksi yksilölliset ominaisuudet kuten meluherkkyys sekä asenne äänilähdettä kohtaan.

Riippuen henkilöstä, esimerkiksi naapureiden aiheuttama melu voidaan kokea hyvin häiritseväksi, vaikka äänenpainetaso olisi pieni ja normaaleihin elämisen ääniin luokiteltava, todettiin myös THL:n selvityksessä.

Noin viidesosa suomalaisista luokittelee itsensä meluherkäksi. Asia näkyi myös tutkimuksessa. Meluyliherkkä häiriintyy äänistä yli kolme kertaa yleisemmin kuin muut kanssaihmiset. Naapurin viaton viheltely voi siis tuntua melkoiselta ampiaisparvelta.