Suomen yliopistot kehittävät uusien opiskelijoiden todistusvalintojen pisteytystä ja valintakokeita.
Uudistettu pisteytysluonnos on lausuntokierroksella. Uusi pisteytys julkistetaan ensi syksynä. Käytännössä linjaukset tehtäneen kevään aikana.
Uusi malli otetaan käyttöön keväällä 2026.
Ylioppilastutkinnon perusteella valitaan nykyisin noin puolet yliopisto-opiskelijoista.
Kun todistusvalintaa laajennettiin, tarkoitus oli periaatteessa hyvä.
Ylioppilaiden haluttiin pääsevän nopeammin jatko-opintoihin. Silloin he myös valmistuisivat työmarkkinoille nopeammin.
Tämä näyttää toteutuvan, muttei ongelmitta.
Lukiolaisten paineita haluttiin vähentää, kun heti stressaavien yo-kirjoitusten jälkeen pitäisi lukea korkeakoulujen pääsykokeisiin.
Paineet eivät varsinaisesti vähentyneet. Ne vain siirtyivät eri paikkaan. Lukiosta tuli entistäkin enemmän valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin.
Yleissivistävien opintojen arvon väheneminen on huono suuntaus, sillä monet nuoret päätyvät eri alalle kuin lukiossa luulevat.
Lukioiden rehtorit näkevät yliopistojen todistusvalinnan pisteytyksen muodostaneen lukioon piilo-opetussuunnitelman, joka liian varhaisessa vaiheessa kaventaa yksilöllisiä valintoja.
Tätä pyritään korjaamaan niin, että abilla on paremmat mahdollisuudet valita kirjoitettavaksi itseään eniten kiinnostavat reaaliaineet sen sijaan, että valitsisi eniten pisteitä tuottavat aineet.
Vieraiden kielten pisteytys on luonnoksessa asetettu reaaliaineiden pisteytyksen tasolle.
Pitkä matematiikka pysyy arvossaan. Se antaa jatkossakin parhaat pisteet matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla.
Sen sijaan muilla aloilla on tarkoitus kaventaa pitkän ja lyhyen matikan piste-eroja.
Äidinkielen osaaminen on tunnistettu kaikilla aloilla keskeiseksi ylipisto-opinnoissa menestymisen kannalta.
Siksi äidinkieli ja kirjallisuus antaa luonnoksen mukaan jatkossa nykyistä enemmän pisteitä.