Yli neljännes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on humalassa ajaneen kuljettajan aiheuttamia. Kuolonkolarin aiheuttaneista rattijuopoista joka kolmannella on tilillään aiempia rattijuopumustuomioita.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät nyt alkolukon käytön lisäämistä onnettomuuksien vähentämiseksi.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2016–2020 tutkimien kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista 27 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisia. Valtaosa heistä oli voimakkaasti päihtyneitä. Jopa 75 prosentilla juopuneista kuljettajista veren alkoholipitoisuus ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Monella rattijuopolla oli tilillään aikaisempia rattijuopumuksia.
Lääkäreillä on suuri vastuu tunnistaa ongelma ja puuttua siihen, todetaan Onnettomuustietoinstituutin aihetta koskevassa tiedotteessa.
Ajokorttia ei saa olla kuljettajalla, joka on alkoholiriippuvainen eikä kykene pysyttelemään päihtyneenä pois ratin takaa. Yli 80 prosentilla alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista oli onnettomuushetkellä voimassa oleva ajokortti.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut tapaturmien ehkäisyohjelman, jossa päihteiden todetaan edelleen olevan edelleen iso ongelma liikenteessä. Kyseinen ohjelma tukee alkolukon käyttöä ja näkee sen vaihtoehtona ajokiellolle.
Ongelma ei ole pelkästään suomalainen. Esimerkiksi European Transport Safety Council suosittelee alkolukkojen käytön edistämistä EU:n jäsenmaissa.
Terveydenhuollossa tulisi myös tunnistaa ajokortilliset alkoholin väärinkäyttäjät ja tehostaa näiden henkilöiden päihdeseurantaa. Oman vaikeutensa tilanteeseen tuo se, että erilaisten lääkeaineiden vaikutuksen alaisena ajaa yhä enemmän ihmisiä. Lääkkeiden mahdollista vaikutusta ajokykyyn on vaikea arvioida.
Tilastot kuitenkin kertovat, että samat ihmiset jäävät toistuvasti kiinni ajaessaan päihtyneenä.
Tämä osoittaa, että päihderiippuvuus ei Suomessa ole edelleenkään este ajokortin saamiselle tai sen uusimiselle.