Ajokorttilain uudistus jäi toteutumatta tällä vaalikaudella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ikäpoikkeuslupajärjestelmään tarvittaisi korjauksia.
Jotta nuorten liikennekuolemat saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä, tulevan hallituksen tulisi huomioida liikennekasvatus muun muassa toisen asteen opetussuunnitelmissa, näin ainakin toivoo Liikenneturva.
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti ajokorttilain valmistelun vuonna 2021. Tarkoitus oli korjata vuoden 2018 ajokorttilain aiheuttamia ongelmia, joista yksi merkittävin oli ajokorttilain yhteydessä muuttunut ikäpoikkeusluvan saamisen ehtojen lieventäminen, ja siitä seuranneet liikenneturvallisuusongelmat.
Poikkeusluvalla henkilöautoja ajavien alaikäisten kuljettajien määrä paisui vuositasolla yli 20 000 nuoreen.
Nyt ajokorttilain valmistelu jäi ikävästi kesken.
Liikenneturvan teettämän tutkimuksen mukaan kolme neljästä vastanneesta on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän suojellakseen nuoria liikenteessä.
Vaikka vuosi 2022 oli Suomen tieliikenteessä ennätysturvallinen, nuorten osuus kuolonkolareista on hälyttävän korkea. Jopa 40 prosenttia henkilöauton matkustajina menehtyneistä oli 15–24-vuotiaita.
Tällä hetkellä liikennekasvatusta toteutetaan Suomessa etupäässä ala- ja yläkouluissa. Kun nuori siirtyy toiselle asteelle, ammattikouluun tai lukioon, liikenneasioiden käsittely vähenee merkittävästi.
Teinivuosista ylöspäin nuoren elämässä vauhti ja riskit kuitenkin vain lisääntyvät. Kulkuvälineet itsellä ja kaveripiirissä vaihtuvat moottoroiduiksi ja kierrokset kovenevat. Tässä kohtaa liikennekasvatustyölle olisikin eniten tarvetta.
Nyt pöydälle jääneeseen ajokorttilakiin oli kirjattu myös lisää kuljettajakoulutusta. Vuoden 2018 ajokorttilaki painoi ajokorttien hintoja alas, mikä käytännössä tarkoitti koulutuksesta vähentämistä.
Samalla muutos vei liikenneopettajilta mahdollisuudet varmistaa, että kuljettajatutkinnon suorittavilla on riittävän turvalliset edellytykset toimia kuljettajana liikenteessä.