Älä usko trollien hölynpölyyn

Tyypillisesti trollaaja esittää kiistanalaisesta aiheesta äärimmäisen mielipiteen ja esittää sen halventamalla vastustajien kantaa. Alkeellisimmillaan trollaus on häiriköintiä, jolla ei edes pyritä muuhun kuin tuohtuneiden vastausten houkutteluun
Tyypillisesti trollaaja esittää kiistanalaisesta aiheesta äärimmäisen mielipiteen ja esittää sen halventamalla vastustajien kantaa. Alkeellisimmillaan trollaus on häiriköintiä, jolla ei edes pyritä muuhun kuin tuohtuneiden vastausten houkutteluun

Medioiden vaikutuksen ulottuessa lähes kaikkialle, tarve kansalaisten medialukutaidollekin kasvaa.

Medianlukutaito ei ole tärkeää enää vain lapsille ja nuorille, vaan myös aikuisille. Taito tulee erityisesti sosiaalisen median suosion lisääntyessä aina vain tärkeämmäksi. Esimerkiksi MV-lehti-sivusto kerää koko ajan lisää Facebook-tykkäyksiä, vaikka julkisuudessa on moneen kertaan nostettu esille sivuston epäluotettavuus.

Trollaus on myös nostanut päätään enenevässä määrin. Trolli on slangisana, jolla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä ja aiheuttaa ristiriitoja. Välitettävät viestit sisältävät yleensä myös virheellistä tietoa.

Trollausta tapahtuu kaikkialla. Trolleja on mukana kirjoittamassa muun muassa uutisryhmissä, facebookissa ja Twitterissä. Juttujen aiheet ovat viime aikoina käsitelleet niin Venäjää kuin pakolaistulvaakin.

Myös viestejä, jotka näyttävät kokemattoman tai lapsellisen kirjoittajan postaamilta, on syytä epäillä, sillä tyhmää esittäviä trolleja esiintyy erityisesti keskustelupalstoilla.

Trollien ja erilaisten propagandaviestien vilistäessä verkossa, odotukset kansalaisten medialukutaidon kasvamisesta työelämässä ja yhteiskunnassa yleensä ovat nousussa. Konkreettiset toimet aikuisten mediataitojen kehittämiseksi loistavat kuitenkin poissaolollaan.

Systemaattisia suunnitelmia aikuisten osaamisen edistämiseksi tai tukemiseksi on vähän.

Muun muassa hallitus on nostanut digitalisaation yhdeksi kärkihankkeekseen. Samanaikaisesti se kuitenkin vähentää kuntien velvoitteita esimerkiksi kirjastopalveluiden ja vapaan sivistystyön järjestämisessä.

Usein ajatellaan, että lapset ja nuoret ovat taitavampia medioiden käyttäjiä kuin aikuiset, koska he omaksuvan uudet medialaitteet ketterästi käyttöönsä. Tekninen näppäryys medioiden käytössä on vain lähtökohta, eikä se korvaa sisältöjen hallintaa.

Medialukutaito on kykyä lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien merkitysten taakse, sekä suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota. Medialukutaito on siten tavallista lukutaitoa laajempi taito.

Pelkkä tekninen taitavuus ei siis vielä riitä. Ihmisten olisi hallittava myös hienoon älypuhelimeensa tulevien viestien kriittinen arviointi. Kaikki puhelimeen tulevat piippaukset, eivät ikävä kyllä, ole aina totta.

”Tekninen näppäryys medioiden käytössä on vain lähtökohta, eikä se korvaa sisältöjen hallintaa.”