Ällät eivät merkitse kaikkea

Ylioppilastutkintolautakunta ilmoitti eilen torstaina odotetut syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset. Uusia ylioppilaita valmistui tällä kertaa noin 4 200.

Syksyn ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautui kuitenkin kaikkiaan noin 45 300 kokelasta. Luvussa ovat mukana muun muassa tutkinnon eri vaiheissa olevat kokelaat.

Syksyn ylioppilaista yksi kirjoitti huimat kahdeksan laudaturia. Laudatur-arvosanat eivät ole kuitenkaan ainoa menestymisen merkki. Jokainen ylioppilas suorittaa tutkinnon omista lähtökohdistaan. Kaikista arvosanoista voi ja pitää olla iloinen ja ylpeä.

Ylioppilastutkinnon suorittaminen merkitsi aikoinaan suoraa oikeutta kirjautua yliopiston opiskelijaksi. Tästä käytännöstä luovuttiin jo 1900-luvun alkupuolella. Tilalle tulivat pääsykokeet.

Keväällä 2020 voimaan tullut korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus muutti jälleen valintaprosessia. Käytännössä tehty uudistus tarkoittaa, että suurimmassa osassa aloista vähintään puolet aloituspaikoista jaetaan todistusten perusteella ja loput valintakokeella tai muulla valintatavalla.

Uudistuksen tarkoituksena oli keventää haku- ja valintaprosessia niin hakijan kuin korkeakoulujen kannalta. Enää opiskelijavalinta ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista ja valintakokeitakin on kevennetty. Myös ennakkoon tutustuttavien materiaalien määrää on vähennetty ja jopa luovuttu kokonaan. Joillakin aloilla valintakokeet perustuvat lukion oppimäärään.

Uudistus aiheutti monessa nuoressa myös ahdistusta, sillä ylioppilastodistuksen arvosanat nousivat arvoon arvaamattomaan. Onneksi edelleen todistusvalinnassakin voi lukuisilla aloilla menestyä ilman laudatureita.

Syksyn ylioppilastutkinto oli jo neljäs tutkintokerta, joka järjestettiin poikkeuksellisissa oloissa koronavirustilanteen vuoksi. Opetuksen tavoitteet ovat samat etä- ja lähiopetuksessa ja kokeisiin tarvittava osaaminen on karttunut pidemmän ajan kuluessa lukio-opintojen aikana. Niinpä kokeiden arvosanojen pisterajoihin ei annettu koronahyvitystä tälläkään kertaa.