Annettakoon palstatilaa myös vastustajille

Osa poliitikoista ja eräät päivälehdet vaativat laajan kansalaiskeskustelun avaamista Natoon liittymisen mahdollisuudesta. Osa pelkää, ettei kansan enemmistö kannattaisi jäsenyyttä ja toivoo eduskunnan ratkaisevan asian. Toisinajattelijat leimataan lähinnä yya-ajan suomettumisen liturgeiksi.

Voittajavaltiot jättivät toisen maailmansodan jälkeen lähes puolet Euroopan valtioista Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Lisäksi Neuvostoliitto sai Kalingrad-tukikohdan keskellä Eurooppaa.

Ukrainan ja Venäjän kriisi on tuorein esimerkki, etteivät sopimukset merkitse mitään. NL:n hajottua Ukraina luovutti 1994, USA:n, Venäjän ja Britannian johtajien turvatakuita vastaan, NL:n ajan ydinaseensa Venäjälle. Takaajat takasivat Ukrainan itsenäisyyden, rajojen muuttumattomuuden ja etteivät koskaan käytä aseitaan sitä vastaan. Venäjän miehitettyä Krimin, alettua aggressiot Ukrainan muillakin rajoilla, ja presidentti Poroshenkon vedottua turvatakuisiin, takaajat levittelivät käsiään.

On mielenkiintoista nähdä, mihin sopimukseen suurvallat pääsevät Naton laajentumisen osalta. Pystyykö Venäjä painostamaan Yhdysvaltoja uusilla asejärjestelmillään, joita se on ottanut laaja-alaisesti käyttöön, ja näin ollen vaatimaan itselleen myönnytyksiä?

Venäjän ja länsimaiden suhteet ovat kylmimmät pitkään aikaan. Venäjä on esittänyt Natolle vaatimuksia. Länsimaiden on mahdotonta suostua Venäjän epäasiallisiin vaatimuksiin. Onneksi on edelleen olemassa keskusteluyhteys Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välillä.

Suomen presidentti Niinistö on, toisin kuin useimmat muut EU-maiden johtajat, ollut aktiivinen ja käynyt keskusteluja Bidenin, Putinin, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä Naton väliset neuvottelut ovat Euroopan ”pään yli puhumista”. Euroopan unioni ei saa Niinistön mukaan tyytyä ”vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.

Niinistö lainaa Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin sanoja: ”Silloin, kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla. Miksei saattaisi käydä niinkin, ettei ”armottomin” vaan voimakkaimmaksi oletettu ratkaisee.

Vaikka turvallisuustilanteessa on tietysti sijaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Niinistö varoittaa aiheellisesti, ettei Suomen turvallisuudesta soisi tulevan repivän riidan lähdettä.

Yrjö Saraste