Apu on kolmen numeron päässä

Hätänumeroon 112 tehdään runsaat 7 600 hätäilmoitusta joka päivä. Muun muassa kaatumiset, haavat, sähköiskut, palovammat, rakennuspalot ja tieliikenneonnettomuudet ovat hätäkeskuksen näkökulmasta normaalia arkea.

Hätään joutunut ihminen kohtaa puhelimenvälityksellä ensimmäiseksi hätäkeskuspäivystäjän. Hän antaa soittajalle tarvittaessa ensiapu-, alkusammutus- tai muita toimintaohjeita. Onnettomuuteen joutuneen elämänlanka on joskus kiinni sekunneista, ja tällaisissa tilanteissa hätäkeskuspäivystäjän antamat ohjeet ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.

Hätä on ilmoittajan näkökulmasta katsottuna usein hyvin iso, mutta huolellisella riskinarvion tekemisellä hätäkeskuspäivystäjä voikin todeta, ettei tilanteessa ole paikalle hälytettävän viranomaisavun tarvetta.

Tuoreet tilastot kertovat, että Hätäkeskuslaitos vastaanotti kuluneen vuoden tammi-kesäkuun aikana 1 324 000 hätäilmoitusta. Koronakriisiin liittyvät rajoitukset ja alueelliset suositukset näkyivät pienoisena hätäilmoitusten laskuna. Kesäkuukausina ilmoitusmäärä sen sijaan oli viime vuoteen verrattuna suurempi.

Hätäkeskuslaitos on kärsinyt henkilöstövajeesta jo vuosien ajan. Ammatti kuitenkin kiinnostaa: hakijoita hätäkeskuspäivystäjäkursseille on jatkuvasti moninkertainen määrä opiskelupaikkoihin verrattuna.

Päivystäjien koulutusmäärä on kaksinkertaistettu vuodesta 2019 alkaen. Koulutusmäärärahan ansiosta hätäkeskuspäivystäjäksi koulutetaan tällä hetkellä vuosittain 48 henkilöä.

Hätäkeskuslaitos toimii nykyään verkottuneesti koko maassa. Hätäpuheluun voidaan siis vastata mistä tahansa Suomen hätäkeskuksesta, jos soittajan oman alueen hätäkeskus on ruuhkautunut. Verkottunut toimintamalli on lisännyt henkilöstön työhyvinvointia.

Toimintaympäristön muutokset asettavat kuitenkin vaatimuksia myös hätäkeskustoiminnan jatko- ja täydennyskoulutukselle sekä joustavammille koulutusmalleille. Näitä asioita pohditaan jo nyt muun muassa sisäministeriössä käynnissä olevassa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistuksessa.