Tutkimuksen mukaan suomalaiset pelkäävät liikenteessä kaahareita. Pelkolistauksen kärkipäästä erottuu myös muu tahallinen riskinotto, kuten kännykän käyttö ja vaaralliset ohitukset. Lähes joka yhdeksäs Liikenneturvan kyselyn vastaajista kokee, että asenteiden on muututtava liikenteessä turvallisuusmyönteisimmiksi.
Kun liikenteessä nopeus kasvaa, pienetkin virheet ohjauksessa voivat kostautua auton hallinnan menettämisenä. Jos jatkuvasti pyrkii ajamaan muuta liikennettä nopeammin, kuljettaja joutuu vaihtelemaan nopeuttaan jatkuvasti. Myös koettu tarve ohittamiselle kasvaa, mikä lisää ohituksessa tapahtuvien virhearviointien vaaraa.
Mitä korkeampi on nopeus, sitä pidempi on jarrutusmatka ja sitä suuremmat ovat myös, esteen osuessa kohdalle, törmäysvoimat.
Moni riskikuljettaja uskoo olevansa hyvä kuski, koska toilailut eivät ole johtaneet vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen. Tuo uskomus ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Kuljettaja ei yleensä saa palautetta riskinotosta heti, olipa se sitten ajonaikaista kännykänkäyttöä tai ylinopeutta. Vaaratilannetta ei synny tai se jää huomaamatta, jos toinen tienkäyttäjä toiminnallaan estää tilanteen kärjistymisen onnettomuudeksi.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneiden selvä enemmistö on sitä mieltä, että asenteiden on muututtava liikenteessä turvallisuusmyönteisimmiksi – ja mitenpä muuten se asennemuutos alkaisi kuin peiliin katsomalla.
Liian usein liikenteessä panee merkille vain toisten liikkujien tekemät virheet tai törttöilyt. Samalla oma pienempikin ylinopeus, toistuva ohittelu liikennevirrassa, nopea viestittely matkapuhelimella tai jopa käsimerkkien näyttäminen kanssaliikkujille punnitaan perusteltuna.
Sen sijaan, että keskittyy jatkuvasti toisiin tielläliikkujiin, tulisi huomio pitää omassa ajamisessa ja omissa valinnoissa. Jos esimerkiksi jatkuvasti ajautuu tilanteeseen, jossa kokee muut liikkujat tientukoksi, on ensisijaisesti korjattava omaa asennetta.
”Moni riskikuljettaja uskoo olevansa hyvä kuski.”