Asuntomarkkina selättää koronan

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat lokakuussa pääkaupunkiseudulla nelisen prosenttia ja muualla maassa 1,4 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin vanhojen osakeasuntojen kauppoja saman verran kuin vuosi sitten.

Nämä ovat hyviä uutisia useimmille suomalaisille, sillä noin kaksi kolmesta suomalaisesta asuu omistusasunnossa.

Tyypillisesti oma asunto muodostaa suurimman osan varallisuudesta – ja myös kotitalouksien lainoista suurin osa kohdistuu asuntoon.

Asuntomarkkinoiden merkitys korostuu, sillä suomalaisilla on paljon rahaa kiinni myös vapaa-ajan asunnoissa.

Keväällä asuntokauppa notkahti, mutta edellä mainitut tilastot osoittavat, että melko pian palattiin jokseenkin normaaliin.

Uusia asuntoja rakennetaan edelleen ja vanhat vaihtavat ostajaa. Mökkikauppa osin jopa piristyi, kun ihmiset kotoilivat ja tekivät etätöitä.

Asuntomarkkinat ovat selättämässä koronakriisin, mikä olisi toteutuessaan erinomainen asia.

Handelsbankenin katsauksessa tärkeimmäksi selitykseksi nostetaan kotitalouksien luottamus talouteen ja siihen, että tästäkin kriisistä selvitään.

Koronaiskua ovat pehmentäneet monet tekijät. Lomautuksilla on pidetty firmoja pystyssä ja ihmisiä leivän syrjässä kiinni. Matala korkotaso on keventänyt velallisten kuormaa.

Pankit, vuokranantajat ja muut velkojat ovat tulleet vastaan. Verovaroista on jaettu lainaa ja tukea. Nämä kaikki tosin pitää myöhemmin jonkun maksaa.

Iso kuva on olosuhteisiin nähden positiivinen. Voimme toivoa, että kun kesään saakka vielä sinnitellään, maailma muuttuu valoisammaksi.

Kylmä fakta on, että kaikki yritykset eivät talven yli hengissä pysy. Bisnekseen sisältyy aina riski, mutta kohtuuttomalta tuntuu, kun työpaikkoja menetetään pandemian takia.

Asuntomarkkinoiden vahvoja trendejä korona ei näytä kääntävän. Muuttovirrat ovat yhä kasvukeskuksiin päin, ja asuntojen paikalliset hintahaitarit levenevät.