Autokauppa peilaa siirtymää koronan jälkeiseen aikaan

Autokauppa tiedetään yhdeksi talouden ilmapuntariksi. Tyypillistä on, että varsinkin uusien autojen myynti notkahtaa, kun suhdanteet muuttuvat huonompaan suuntaan.

Vastaavasti automyynnin vauhdittuminen kertoo usein kuluttajien vahvistuneesta luottamuksesta siihen, että huominen on jälleen parempi.

Mikäli autokauppa yhä peilaa kuluttajien tuntemuksia, niin selvästi valoisampaa on tulossa.

Huhtikuussa Suomessa rekisteröitiin 8 840 uutta henkilöautoa. Se on hieman alle pitkän aikavälin keskiarvon, mutta lähes puolet enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Silloin koronarajoitukset olivat uutta arkea ja tulevaisuus monin tavoin epävarma.

Nyt toiveikkuus hiljalleen valtaa ihmisten mieliä. Koronatartunnat vähenevät. Suomessa koronarokotukset etenevät Euroopan kärkivauhtia, mikä pienentää merkittävästi riskiä sairaaloiden täyttymisestä.

Korona on vienyt monelta tuloja, joiltakin työt kokonaan. Konkurssiaallolta ja massatyöttömyydeltä vältyttäneen. Kesäkin tulee, eiköhän tämä tästä?

Autokauppa kuvastaa koronan jälkeistä aikaa siinäkin mielessä, ettemme palaa vanhaan. Siirrymme vaiheittain niin sanottuun uuteen normaaliin, mitä se sitten lopulta onkaan.

Toista vuotta jatkunut poikkeustila on monilla aloilla kiihdyttänyt digitalisaatiota ja toimintamallien modernisointia.

Autojen vihertyminen ja sähköistyminen näyttää myös saaneen lisää vauhtia. Huhtikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 31 prosenttia oli ladattavia.

Sähköautojen hankintatuki on laajenemassa henkilöautoista paketti- ja kuorma-autoihin. Kaasukäyttöisten kuorma-autojen tuki on jo käytössä.

Työsuhdeautoissa verovähennys on laajenemassa sähkökäyttöisistä myös hybrideihin.

”Iso toiveeni yrityskentälle ilmastonäkökulmasta on se, että kaikki työsuhdeautot olisivat ladattavia tai hybridejä. Työsuhdeautojen kierto on nopeaa, jolloin käytettyjen autojen markkinoille tulisi vähän käytettyjä autoja myös tavallisten ihmisten saataville”, liikenneministeri Timo Harakka vetosi (LS 3.5.).