Veropäivä, kateuspäivä, avoimuuspäivä, tirkistelypäivä ja niin edelleen. Rakastetulla tai raivostuttavalla verotietojen julkistustietojen päivällä on monta nimeä.
Länsi-Suomi julkaisi keskiviikkona heti aamusta alkaen verkossa paikallisia uutisjuttuja veropäivän annista. Torstain lehdessä niitä on vielä enemmän.
Verotilastoista puhutaan, mutta todellisuudessa olemme kiinnostuneita ennen kaikkea tätä kautta julki tulevista toisten ihmisten palkoista ja pääomatuloista.
Siksi tässä yhteydessä on aina paikallaan huomauttaa, että suuria tienestejä taivastellessa olisi syytä katsoa se viimeinenkin sarake.
Siis maksetut verot – melkoisia summia nekin.
Veropäivään tiivistyy suomalaisen yhteiskunnan suurimpia arvoja eli avoimuus ja tasa-arvo, ja myös ajatus siitä, että samassa veneessä ollaan ja veronmaksu on se yhdessä jaettu tapa soutaa, professori Anu Kantola sanoi haastattelussamme.
Suurten yritysten johtajille maksetaan palkkoja, jotka tavallisen palkansaajan mielestä voivat tuntua kohtuuttomilta.
Paikallisesti listoille nousee myös menestyneitä yrittäjiä. Hyvä olisi ymmärtää, että yleensä suurten tulojen selityksiä ovat vuosien kova työ ja rohkea riskinotto, jossa panoksena on melkein kaikki kotia myöten.
Veropäivä on lottokansan kateuspäivä, eikä lainkaan tarpeellinen, arvosteli Libera-ajatuspajan toiminnanjohtaja Lasse Pipinen haastattelussamme.
Hänen mielestään henkilökohtaiset tulotiedot ovat yksityisasia. Voi sen niinkin nähdä.
Media perustelee tulo- ja verotietojen julkistamista sillä, että kansalaisilla on oikeus tietää, millaisia palkkoja ja korvauksia esimerkiksi julkisen sektorin johtajille maksetaan verovaroista.
Sen lisäksi Länsi-Suomi julkaisi myös muun muassa urheilijoiden ja taiteilijoiden tulo- ja verotietoja.
Myönnämme reilusti, että niin tehtiin ennen kaikkea siksi, että aihe kiinnostaa maksavia asiakkaita. Heitä tarvitaan, jotta yksityinen lehtitalo voi palvella lukijoitaan.