Bensavero näyttää nousevan kuntavaaliteemaksi, vaikka kunnanvaltuustoilla on asian kanssa yhtä paljon tekemistä kuin oravalla ja onkivavalla keskenään.
Outo yhteys johtuu pitkälti perussuomalaisten ja keskustan välisestä kädenväännöstä kuntakentällä. Ensimmäinen on leimannut kuntavaalit hallituksenkaatovaaleiksi, ja tässä kyse on nimenomaan keskustan huonoksi oletetusta menestyksestä.
Tämä hallitus ei nosta polttoaineveroa, sanoo keskusta.
Tällä hallituskaudella polttoainevero nousee 30 senttiä litralta, väittää perussuomalaiset (joskin väite on sittemmin osoitettu lähinnä arvaukseksi).
Todellisuudessa kyse on osittain semantiikasta.
On selvää, ettei bensaveron korotusta tällä hallituskaudella enää tule. Mutta yhtä selvää on se, että polttoaineiden hinta nousee lähivuosina selvästi siitä huolimatta.
Oleellinen tekijä on – tietysti – ilmastokriisi.
Hallitus on asettanut tavoitteen liikenteen päästöjen puolittamisesta. Merkittävä osa tästä on jo kuitattu (tosin osittain tuurilla tai luonnollisella tekniikan kehityksellä), mutta edessä ovat vaikeimmat viimeiset prosentit.
Vaikeimmiksi ne tekee se, että vähitellen pitäisi puuttua joko ajamisen määrään tai muihin poliittisiin kipukohtiin.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta ei tuonut tarjolle uusia hokkuspokkuskeinoja.
Sähköautojen hankintatuki jatkuu, ja kaasuautojenkin hankintaan potkitaan. Nämä eivät kuitenkaan ole ratkaisu kuin tietylle osalle suomalaisia – jo ihan taloudellisista syistä.
Siksi hallitus aikoo lisätä nestemäisten polttoaineiden biokomponentin osuutta sekoitevelvoitteen nostamisella. Kaasupuolellakin kasvua pitäisi tulla nimenomaan biosellaisesta.
Vaikka se on tässä ilmastotilanteessa käsittämätöntä, on liikenteen biopolttoaineiden tuottaminen fossiilisia kalliimpaa. Siksi jo nämä tavoitteet tulevat nostamaan polttoainehintoja ihan ilman bensaveron korotuksia.
Eikä tässäkään vielä kaikki.
Suomen on täytettävä EU:n alati tiukkenevat ilmastovelvoitteet, ja todennäköisesti liikenne tulee osaksi päästökauppaa. Jos tämä ei tapahdu EU:n tasolla, niin hyvin todennäköisesti se tehdään kansallisesti.
Tämä lisää hiilen hintaa, mikä puolestaan näkyy sekin bensa- ja dieselpumpuilla fossiilisen polttoaineosan kallistumisena.
Toki joku voi olettaa, että kehityksen kehittyessä fossiilisen öljyn kysyntä pienenee ja hinta laskee. On kuitenkin naiivia olettaa, että öljyntuottajat antaisivat tämän tapahtua, kun niiden tulevaisuudennäkymät ovat muutenkin heikkenemässä.
Kansainvälisiä ilmastovelvoitteita kuittaavat keinot ovat tarpeen ihan hallituksesta ja sen väristä riippumatta. Siksi myös bensan, dieselin ja liikennekaasun hinta matkaa pidemmällä tähtäimellä väistämättä vain yhteen suuntaan – ylöspäin.
Miltä tahansa puolueelta on halpamaista antaa äänestäjien odottaa jotakin muuta.
Siksi myös autoilevien äänestäjien kannattaa ottaa vaihdekeppi kauniiseen käteen ja miettiä, miten itse valmistautuu asiaan.
Yhdelle paras ratkaisu on auton vaihtaminen, toiselle kilometrien leikkaaminen. Kolmas siirtyy pyörään. Neljännen on pakko purra hammasta ja maksaa.
”On selvää, ettei bensaveron korotusta tällä hallituskaudella enää tule. Mutta yhtä selvää on se, että polttoaineiden hinta nousee lähivuosina selvästi siitä huolimatta.”
jami.jokinen@lansi-suomi.fi
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.