Bioenergia ja muu ilmastorakentaminen

Suomeen kaavailtuihin ilmastorakentamisiin, bioenergia ja tuulimyllyt, on suhtauduttava kriittisesti ja ne maksavat maltaita, eikä niistä ei ole erityistä hyötyä ilmastolle.

Biokaasut ja -nesteet sekä hakkeiden ja puiden poltto lämmittävät ilmassa olevaa typpikaasua, ja muodostuu typpioksidia, joka hävittää korkealla ylhäällä olevia untuvapilviä sekä sataa maahan hapattaen maat ja vedet. Otsonin kanssa siitä muodostuu myös typpihappoa, joka on kaikelle kasvillisuudelle vaarallista. Ja onhan se tuo kaikenlaisen tavaran poltto myös ilmastohaitta ja käry lähinaapureille myös välitön haitta.

Suomen ilmastopäästöt ovat promilleluokkaa, mutta maailman päästöt kasvavat juuri nyt prosenttitasolla, joten päästöillämme maailman ilmaston suhteen ei ole todellista merkitystä.

Odotellaan Olkiluodon ja Hanhinevan valmistumisia ja herätellään meidän viranomaiset, todelliseen, tiiviiseen ja laadukkaaseen yhteistyöhön rakentajien kanssa, että saadaan erinomaisia ja energiatuotannon kannalta arvokkaita ilmastotekoja aikaisiksi.

Maalämpöön siirtymisemme oli mielestämme todella mainio ilmastoteko, jota suosittelemme kaikille, joille se on mahdollista rakentaa, jopa rivi- ja kerrostaloasujille.

Hätäilemällä ja kilpailemalla ilmastorakentamisessa ollaan pian yhdessä velkojemme ja vääränlaatuisen tekniikan kanssa todella lirissä.

”Näitä pitkiäkin pakkasjaksoja on takuuvarmasti tulossa, joten meidän sähköntuotantomme on saatava ensi- tilassa omavaraiseksi, ilman tuulimyllyjä.”

Erityisesti liian suuri tuulienergian tuotanto tulee tuottamaan sähkönsiirrossa vaikeuksia. Tästä saatiin jo varoitus, kun Suomen ja koko Skandinavian alueelle sattui jokin aika sitten laaja pakkasalue ja tuuleton sää, jolloin tuulimyllyjen tuotanto myös Ruotsissa hiipui.

Energiaa Ruotsista saatiin, mutta hinta nousi huippuunsa. Muutama aste lisää pakkasta, hieman pitemmäksi aikaa, niin koko voimansiirtoverkko, ydinvoimalaitoksineen olisi kaatunut ja joillekin paikkakunnille olisi tullut pitkäkin katkos, kun sähkön tuonti olisi samalla vaikeutunut.

Todellisia talvisia pakkasjaksojakin on varmasti tulossa, jonka senkin tiedämme kokemuksistamme.

Olen pohjoisessa syntynyt ja asuin aikoinani koko talven Kolarissa. Silloin sattui todella kylmä talvi ja helmikuun alussa alkanut pakkasjakso, koko Pohjolaan. Kolarissa meillä oli elohopeamittarit kolmisen viikkoa jäässä eli pakkasta oli yli 38 astetta. Parina, kolmena päivänä mittarimme näytti -50 astetta ja villahousut sarkahousujen alla ja ulkona hetkenkin seisahtaessa oli seisoskeltava tarkasti alushousujen keskellä. Savut talojen piipuista nousivat pystysuoraan todella korkealle tuulettomalle taivaalle.

Näitä pitkiäkin pakkasjaksoja on takuuvarmasti tulossa, joten meidän sähköntuotantomme on saatava ensitilassa omavaraiseksi, ilman tuulimyllyjä.

Kalervo Körkkö