Digirata on hyvä kohde elvytysrahalle

Digitalisaatio alkoi muuttaa pankki- ja telekommunikaatiobisnestä voimakkaasti 1990-luvulla. 2000-luvulla mullistuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi media ja musiikki.

Seuraavina vuorossa ovat muun muassa terveydenhuolto ja liikenne, ennakoi liikenteen ohjauksesta maalla, merellä ja ilmassa vastaavan Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Toimivista matkaketjuista ja älykkäästä liikenteestä alettiin puhua jo liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) kaudella viime vuosikymmenen alussa.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan esitteli viisi vuotta sitten Raumalla ”liikennekaarta”.

Hienoissa suunnitelmissa digi yhdisti eri liikennemuotoja. Pian voisimme kännykällä tilata matkalipun ovelta ovelle mihin tahansa Suomeen.

Se ei ole mahdollista vieläkään. Puhumattakaan, että liikennepalveluista olisi syntynyt ”uutta Nokiaa” maailmalle myytäväksi.

Upea visio, mutta toteuttamatta. Korhosen mielestä kyse on klassisesta ongelmasta: laki on loistava, mutta tieto on hajallaan ja pelisäännöt puuttuvat.

Suomen, insinöörien ja fiksujen ihmisten maan, pitää pystyä parempaan.

Nyt on etsikkoaika siinäkin mielessä, että käytössä on miljardiluokan koronaelvytyspotti käytettävissä.

Rautateiden kulunvalvonta alkaa olla aikansa elänyt. Uudesta ”digiradasta” hyötyvät kaikki: matkustajat, elinkeinoelämä, ympäristö ja valtiokin, kun investoinneista saadaan enemmän irti.

Pääradalle saadaan ruuhka-aikaan mahtumaan enemmän junia, pääkaupunkiseudun vuorovälejä voidaan tihentää – ja henkilöjunat on helpompi palauttaa Rauman radalle teollisuuden kuljetuksia haittaamatta.

Ensimmäiseksi kaupalliseksi digiratapilotiksi vuosina 2025–2026 on kaavailtu Tampere–Pori/Rauma-väliä.

”Valitettavasti täytyy todeta, että pilotin sijainti on edelleen auki”, kertoi hankejohtaja Jari Pylvänäinen Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.

Monet muutkin seudut ymmärrettävästi haluaisivat saada uudet mahdollisuudet heti käyttöönsä.