Ei kannata edes kysyä säästöistä

Kansalle eivät kelpaa mitkään keinot, jotka vahvistaisivat kuntataloutta. Tämän johtopäätöksen voi vetää tutkimuksesta, joka valmistui viime vuonna.

Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti tutkimuksen ihmisten suhtautumisesta kunnan palveluihin, talouteen ja työllisyyteen.

Kävi ilmi, että oikeastaan minkäänlainen sopeuttaminen, karsiminen tai korottaminen ei tule kyseeseen.

Kansalaisten enemmistö muun muassa vastustaa kuntaliitoksia. Omaa asuinkuntaa ei suostuisi liittämään yhteen naapurin tai naapurien kanssa vähintään 58 prosenttia vastaajista.

Vielä kolme vuotta aiemmin edellisessä tutkimuksessa kielteisyys oli 10 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla.

Lisäksi enemmistön mielestä kunnallisveroja ei saa korottaa, velkaa ei pidä lisätä eikä kunnan omaisuutta saa myydä.

Myöskään kunnallisten palveluiden laadusta ei saa tinkiä eikä niitä saa karsia. Ulkoistamisiakaan ei suvaita, saati henkilökunnan irtisanomisia.

Keinovalikoima on nopeasti loppu, jos kansaa kuunnellaan. Silti talousuudistuksia olisi ehdottomasti tehtävä. Viime vuosi oli kuntatalouden historian huonoin ja talous heikkeni entisestään.

Kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate pieneni ja lainakanta kasvoi, ja negatiiviseksi vuosikatteensa arvioineiden kuntien määrä kasvoi entisestään.

Tilikauden tulos oli alijäämäinen kaikkiaan 225 kunnassa ja ylijäämäinen vain 70 kunnassa.

Kansalta ei löydy vastauksia kuntatalouden vahvistamiseen, on tutkimustuloksesta helppo vetää johtopäätös. Ehkä ei kannata edes kysyä, koska vastaus tiedetään. Kuntapäättäjien on itse löydettävä ratkaisut ja seisottava niiden takana.

Pahaksi onneksi säästöt, korotukset ja karsinnat ovat usein myös rasite poliittiselle kannatukselle. Varsinkin pienillä paikkakunnilla kipeät päätökset jopa henkilöityvät.

Tilanne ei siis ole lupaava ensi kevään kuntavaaleja ajatellen. Vaaditaan aivan erityistä taitoa, rohkeutta ja puhelahjoja puolustaa talousuudistuksia, joita on tehtävä, mutta jotka eivät käy kansalle.