Elää metsästä, vaan ei rakenna puusta

Vanha sanonta, jonka mukaan Suomi elää metsästä, pitää edelleen paikkansa. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä on noin 20 prosenttia.

Metsä on yhä yksi Suomen teollisuuden ja hyvinvoinnin kulmakivistä. Vientitilastoissa samaa kokoluokkaa ovat kemianteollisuuden, metalliteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden vienti.

Metsäteollisuuden investoinnit jatkuvat, Suomessakin, vaikka painopaperikoneita suljetaan muutama vuosittain.

Metsä Group on rakennuttamassa toista isoa biotuotelaitosta (sellutehdasta) ja suurta sahaa Raumalle. Stora Enso korvasi Oulussa paperikoneen kartonkilinjalla.

Toimintansa painopisteitä muuttavat metsäjätit tekevät yhä hyvää tulosta. Niillä on varaa synnyttää hienoja uusia bisneksiä. Tätä tukee myös suomalainen alan koulutus- ja tutkimusjärjestelmä.

Tämän tietäen on pettymys, miten vähän Suomessa rakennetaan puusta. Omakotitaloja ja mökkejä kyllä, vaan ei kerrostaloja – joita Suomen asuntokannasta on noin puolet.

Paljon on aiheesta puhuttu, mutta kehitys on hidasta. Suomeen on saatu yhteensä reilut 3 000 asuntoa puukerrostaloihin 25 vuodessa. Yksistään vuonna 2019 Suomeen rakennettiin yli 30 000 kerrostaloasuntoa.

Puukerrostalojen markkinaosuus on hyvin pieni, pari prosenttia. Ruotsissa se on 15–20 prosenttia. Paljon puukerrostaloja on Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Tampereen yliopiston lehdessä haettiin syitä ilmiölle. Suomessa laki ei enää kiellä puukerrostaloja, mutta rakentamisen hinta nousee usein ongelmaksi. Rakentamiskisassa betonilla on 40 vuoden etumatka.

”Missään muuallakaan ei rakenneta puusta, betonista tai teräksestä, vaan rahasta. Rahayhtälö on pakko saada toimimaan”, painottaa rakennetekniikan lehtori Henri Salonen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Salonen peräänkuuluttaa bulkkivaihetta, selkeää, yksinkertaista ja tehokasta puurakentamista, jonka perustalta voi myöhemmin soveltaa.

Sillä kaavalla betonirakentaminen aikoinaan yleistyi, kun Suomi alkoi kaupungistua.