Eläkeputkeen, koulutukseen vai pienempi palkka?

Niin sanotun eläkeputken katkaisu puhuttaa nyt kovasti. Hallitus ei uskaltanut kantaa poliittista vastuuta, vaan kierrättää kuuman perunan työmarkkinajärjestöjen kautta.

Tällä hetkellä oikeus ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana. Jos veikata pitää, alaikää hivutetaan portaittain ylöspäin.

Työllisyysasteen nostaminen on hallitusohjelman kulmakivi. Eläkeputken poistamisella arvioidaan saatavan Suomeen yli 10 000 työpaikkaa.

Usein esille nostetaan se, että Ruotsissa 55–64-vuotiaat tekevät selvästi enemmän töitä kuin Suomessa.

Kaikki eivät usko näihin laskelmiin. Eikä ihme, sillä arkikokemus kertoo toista. 55 vuotta täyttäneiden on vaikea löytää palkkatyötä. Puhutaan jopa ikärasismista.

Monet työnantajat valitsevat mieluummin nuoren kuin kokeneen hakijan. Ikääntyneen työtehoa saatetaan epäillä, ja toiset pelkäävät mahdollisen työkyvyttömyyden kustannuksia.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan mukaan vanhat stereotypiat eivät vastaa nykypäivän todellisuutta. Blogissaan hän todistaa tilastoilla, että sairauspoissaolot ovat yli 55-vuotiailla selvästi harvinaisempia kuin 25–45-vuotiailla.

Kokeneet palkansaajat ovat koulutetumpia, hyväkuntoisempia ja työhönsä sitoutuneempia kuin parikymmentä vuotta sitten.

Vastaavasti nuoret aikuiset ovat terveytensä ja jaksamisensa suhteen huonommassa jamassa kuin 2000-luvun alun ikätoverinsa.

Vikaa on asenteissa, mutta taustalla on myös rakenteellinen ongelma, sanoo Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Talouselämän haastattelussa.

Automaatio hävittää esimerkiksi keskipalkkaisia toimisto- ja päällikkötehtäviä. Niistä jää paljon viisikymppisiä työtä vaille ja kisaamaan samoista töistä kuin vastavalmistuneet – tai hakeutumaan suorittaviin, matalamman palkan töihin.

Monella alalla on pulaa osaajista ja töihin kysytään eläkeläisiäkin, Vanhala-Harmanen sanoo, ja kannustaa kouluttautumaan uudelleen vielä yli 55-vuotiaana.