Eläkeputken poisto herättää isoja kysymyksiä ja saattaa lisätä köyhyyttä

Eläkeputki, eli työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä, on Suomessa toiminut hyvin. Erityisesti siksi, että Suomessa, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, yli viisikymppisenä työttömäksi jäävän on vaikea työllistyä ja yli kuusikymppisen vielä vaikeampaa.

Lisäksi Suomessa ei kovin hyvin huomioida ikääntyvän työntekijän työkyvyn normaalia heikkenemistä, työtehtäviä muuttamalla työkykyä vastaavaksi, jolloin työura voisi jatkua mielekkäänä eläköitymiseen asti. Usein, kun tilaisuus tulee, ikääntyvät irtisanotaan ensimmäisinä.

Tässä tilanteessa eläkeputki on ollut erinomainen väline edes jonkinlaisen säällisen toimeentulon säilyttämiseen ja työttömyyskortistorumban välttämiseen ennen varsinaisen ansaitun eläkkeen alkamista. Lisäksi on myönnettävä, ettei meillä yritykset tälläkään hetkellä mielellään työllistä yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Miten tätä tilannetta parantaisi eläkeputken poistaminen?

Pidän tärkeänä sitä, että eläkeputken toimivuutta tarkastellaan ja kehitetään. Henkilökohtaisesti en poistaisi eläkeputkea, vaan keskittyisin sen parantamiseen, molempien osapuolien hyväksi.

Ennen Eläkeputken poistamista tai muuttamista on hyvä käydä avoin keskustelu ainakin seuraavista asioista.

1. On huolella paneuduttava muiden Pohjoismaiden tapaan hoitaa ikääntyvien työllisyyttä, työttömyyttä ja työkyvyn ylläpitämistä ja mitä voisimme heiltä oppia.

2. On varmistettava se, että elinkeinoelämä yhdessä valtion kanssa huomioi paremmin ikääntyvien työkyvyn hoitamisen ja työllistymisen.

3. Miten työnantajan omavastuusosuutta voisi kohtuullistaa, tai poistaa kokonaan. Vuonna 2019 se oli noin 39 miljoonaa euroa.

4. Miten vältetään köyhyyden lisääntyminen, kun yhä useampi eläkeputken poistamisen seurauksena tipahtaa työttömyyteen peruspäivärahan varaan ja saman tien valtion tulonsiirrot kasvaisivat.

Asiantuntijoiden (mm. VAT) laskelmissa eläkeputken poistaminen toisi 10.000 työllistä lisää. Viime vuonna putkessa oli 13.000 henkilöä. Tuntuu hieman epärealistiselta, olettaen että luku olisi vakio, että näistä putkeen pyrkineistä tai joutuneista 10.000 työllistyisi.

Ehkä laskelmaa olisi syytä arvioida uudestaan. On myös iso riski siinä, että samaan aikaan köyhyydessä elävien määrä kasvaa useilla tuhansilla, ja leipäjonot pidentyvät, koska eivät saa töitä, eivätkä enää ansiosidonnaista päivärahaa. Tähän ei saa tilannetta päästää.

Antero Laukkanen

Kansanedustaja (KD), eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja