Ely vastaa: Kipsikäsittely on osa vesistöjen rehevöitymisongelman ratkaisua

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima Kipsi-hanke on tarjonnut Saaristomeren valuma-alueen viljelijöille peltolohkojen käsittelyä maanparannuskipsillä maksuttomana palveluna vuodesta 2020. Ennen hanketta kipsikäsittelyyn liittyvää tutkimusta ja selvityksiä on tehty yli kymmenen vuoden ajan, ja esimerkiksi SAVE- ja SAVE II -hankkeiden tuloksia on hyödynnetty laajasti Kipsi-hankkeen suunnittelussa. Kipsihaku on jälleen avattu ja se laajentui tänä keväänä koko Suomen rannikkoalueelle.

Tutkimusten mukaan kipsikäsiteltyjen peltojen fosforin, orgaanisen hiilen ja kiintoaineksen valumat pienenevät noin 50 prosentilla viiden vuoden ajan. Kipsi ja muut maanparannusaineet, erilaiset maatalouden vesiensuojeluratkaisut tai luomuviljely eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan muodostavat yhdessä maatalouden vesiensuojelun kokonaisuuden.

Seppo Lohtaja otti kirjoituksessaan kantaa Kipsi-hankkeen puitteissa tehtävän peltojen kipsikäsittelyn kannattavuuteen. Kipsiä on käytetty maanparannusaineena kauan. Sen teho perustuu savimaan mururakenteen parantumiseen: kipsi helpottaa maamurusten kerääntymistä yhteen isommiksi murusiksi, joka on pellon kasvukunnon kannalta hyvä asia. Kipsin ansiosta maaperässä oleva fosfori pääsee sitoutumaan maahiukkasten pinnalle paremmin, jolloin sitä valuu pelloilta vesistöihin vähemmän. Fosfori kuitenkin on edelleen kasvien käytössä.

Kipsi-hankkeessa käytetään Yaran Siilinjärven tehtaalta peräisin olevaa, lannoitevalmistuksessa syntyvää kipsiä. Siilinjärven kipsi on niin kutsuttu sivutuote. Kipsi on käynyt läpi prosessin, jossa sen turvallisuus ja laatu on testattu ja hyväksytty. Sillä on käyttöturvallisuustiedote ja siitä otetaan säännöllisesti näytteet laadun varmistamiseksi.

Maaparannusaineena kipsi soveltuisi hyvin luomuviljelyyn, mutta valitettavasti luomusäädökset estävät Kipsi-hankkeessa käytössä olevan sivutuotteen levittämisen luomupelloille. Kipsi-hankkeen kokemukset ovat olleet positiivisia, kuten aiempien tutkimushankkeidenkin, eivätkä kipsiä ottaneet viljelijät ole raportoineet haitoista.

Kipsi ei sovellu kaikkialle. Sitä ei voi levittää järvien valuma-alueille, Natura 2000 -alueille eikä pohjavesialueille ja luomutuotantoon liittyvä sääntely sulkee luomulla olevat pellot ulos kipsikäsittelystä. Kipsillä ei myöskään saada aikaan pysyvää ratkaisua, kuten Lohtajakin kirjoituksessaan toteaa.

Kipsikäsittelyn oheen tarvitaan toimia, joilla parannetaan viljelymaan kuntoa ja vesienhallintaa ja lisäksi tarvitaan vahvaa panostusta perinteisten vesiensuojelutoimen toteuttamiseen. Kipsi ei yksinään ratkaise Itämeren ongelmia.

Kipsi on kuitenkin tavanomaisessa maataloustuotannossa olevilla savimailla erinomainen ratkaisu pidättämään kalliiden ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, jolloin ravinteet saadaan hyvien satojen myötä kiertoon.

Mirja Koskinen

yksikön päällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus