Ennakointi suitsii ruokahävikkiä

Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään parhaillaan. Viikon viettäminen ei ole turhaa, sillä suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa lentää roskiin vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa 23 kiloa ruokahävikkiä henkeä kohden. Nelihenkisen perheen roskiin heittämä ruoka kurittaa kukkaroa noin 500 eurolla vuodessa.

Eniten roskiin menee leipää ja vihanneksia.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kotien ruokahävikin syynä on useimmiten suunnittelemattomuus, arjen tilanteiden muutokset ja keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkeneminen. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita.

Yleisin syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Myös ruuan jääminen tähteeksi lautaselle, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat yleisiä syitä.

Ennakoimalla paremmin tarvittavan ruoan määrän ja ylijäävän ruoan jatkokäytön pääsee jo pitkälle. Esimerkiksi pakastus on oiva tapa vähentää ruokahävikkiä.

Arjen teot saattavat kuulostaa pienille, mutta niillä on iso merkitys. Kyse on enemmänkin asenteesta ja uusien rutiinien oppimisesta.

Hävikin vähentäminen ei ole salatiedettä. Vihannesten ja hedelmien käyttöikä pitenee, kun käärit puolikkaat sitruunat, kurkut ja sipulit kelmuun odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Tummat banaanit voi pilkkoa ja pakastaa vaikkapa smoothieta varten. Perunoita ja omenoitakaan ei kannata aina kuoria, sillä kuorien mukana syntyy myös hävikkiä.

Jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikki-talkoisiin ja melko helpostikin.

Yhdentekevää ei ole sekään, mihin roska-astiaan ylijäämäruoan laittaa. Oikea paikka on biojäteastia tai komposti.

Ympäristöministeriön mukaan kotitalouksissa syntyvästä biojätteestä päätyy sekajätteeksi peräti 60 prosenttia. Luken laskelmien mukaan hävikiksi päätyvän turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat noin 1 000 miljoonaa CO2-ekvivalenttikiloa.

EU:n tavoitteena onkin vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.