Ennätysmäärä rahaa nollakorkotileillä

Rahasta on aina pulaa. Pankeissa sitä olisi, yllin kyllin talouden rattaita pyörittämään. Suomalaisilla kotitalouksilla on yli 100 miljardia euroa pankkitileillä, joille maksetaan käytännössä nollakorkoa.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien talletuskanta ylitti viime kesäkuussa sadan miljardin euron rajan.

Ennätysmäisestä potista liki 88 miljardia euroa oli käyttelytileillä, joiden keskikorko oli 0,04 prosenttia – ja tällä hetkellä vielä vähemmän.

Edes määräaikaisille talletuksille ei juuri korkoa makseta. Niinpä koko talletuskannan keskikorko oli surkea 0,07 prosenttia.

Käyttelytilien nousevat saldot kertovat ennen kaikkea kuluttajien heikentyneestä luottamuksesta talouteen. Koronakriisin pelätään vaikuttavan omaan työllisyyteen ja toimeentuloon.

Epävarmassa markkinatilanteessa omia rahoja halutaan ymmärrettävästi pitää varmassa tallessa ja helposti irrotettavissa. Niin tekevät monet heistäkin, joilla olisi varaa ottaa enemmän riskejä ja hakea parempaa tuottoa.

Sekin näkyy, että säästäminen on lisääntynyt, kun kuluttaminen on vähentynyt.

Suomalaiset karttavat riskiä. Osakkeissa, velkakirjoissa ja rahasto-osuuksissa kotitalouksilla oli kesäkuussa kiinni 67 miljardia euroa. Siis paljon vähemmän kuin nollakorkoisilla pankkitileillä.

Eivät suomalaiset kuitenkin erityisen arkoja sijoittajia ole. Varman päälle rahojensa kanssa haluavat pelata myös saksalaiset ja muut.

Melkein kaikissa euroalueen maissa käyttelytileille on koronakriisin aikana kasautunut vielä enemmän kotitalouksien talletuksia kuin Suomessa.

Pankkitalletusten määrää ja merkitystä kuvaa vertailu valtion budjettiin.

Eduskunta hyväksyi syksyllä talousarvion, jonka mukaan valtion menot tänä vuonna ovat 65 miljardia euroa. Kuten edellä mainittiin, kotitalouksilla on käyttelytileillä 88 miljardia euroa.

Valtion tulot jäävät noin 53 miljardiin euroon. Alijäämä katetaan ottamalla lisää lainaa. Sitä arvioidaan Suomella olevan tämän vuoden lopussa 138 miljardia euroa.