Entistä parempaa alkanutta vuotta

Joulun valmisteluihin kuului itsestään selvyytenä siivous. Koti laitettiin juhlakuntoon.

Joillekin siivous tarkoittaa myös kaikkien komeroiden sokkeloiden ja laatikoiden putsausta.

Onneksi ei kuitenkaan kaikille. Juhlaa pitäisi päästä valmistelemaan ilman stressiä.

Mutta päästiinkö uuteen vuoteen ilman stressiä?

Mennyttä vuotta on luonnehdittu ainakin politiikan hulluksi vuodeksi.

Pääministeri on saanut vierailla presidentin pakeilla useaan otteeseen.

Harvassa ovat historiassa ne vuodet, jolloin tavallisesti vakaana pidetyssä Suomessa samana vuonna pääministerin nuijaa on pitänyt hallussaan kolme eri henkilöä.

Jojoilu ei ole hyväksi sen paremmin päivänpolitiikassa kuin painonhallinnassakaan.

Toivottavasti alkanut vuosi tuo toiminnallista vakautta ja pitkäjännitteisyyttää arkiseen päätöksentekoon niin valtakunnantasolla kuin paikallispolitiikassakin.

Sama koskee myös seurakunnallista päätöksentekoa.

Sormella osoittelu ja syyttely ei tunnetusti vie asioita ainakaan rakentavasti eteenpäin.

Toivottavasti alkanut vuosi ainakin tässä suhteessa on edeltäjäänsä viisaampi ja parempi.

Joulusiivouksessa tomutettiin nurkkia ja vuodevaatteita, uuden vuoden siivouksessa ravistelun voisi keskittää omiin nurkkakuntaisiin asenteisiin ja epäluuloihin.

Riidan kylväminen on rakentamista huomattavasti helpompaa.

Tämän nosti esiin myös roomalaiskatolisen kirkon johtaja jouluyön messussaan.

Paavi Franciscus kehotti ihmisiä keskittymään itsensä parantamiseen eikä vaatimaan muita ihmisiä muuttumaan.

Ei siis mikään helppo tavoite alkaneelle uudelle vuodelle.

Epärealistisiksi osoittautuvien ja maailmoja syleilevien uudenvuodenlupausten sijaan voisi ajatukset kääntää omien toimintapojen tarkasteluun.

Parempaa huomista rakennetaan yhdessä ja yhteistyössä toimien.