Eriarvoisuus on seurausta poliittisista päätöksistä

Samaan aikaan kun pörssiyhtiöt takovat hyvää tulosta, lisääntyy taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus yhteiskunnassa. Mtvuutiset.fi-sivusto kertoi vastikään, että ”meillä on tällä hetkellä tuhansia vähävaraisia perheitä, jotka kärsivät ruoan puutteesta”.

Joka kymmenes nuori tulee perheestä, joka on ollut toimeentulotuen piirissä kahdeksan vuotta. Vähintään joka viidennen lapsen vanhempi kärsii mielenterveysongelmista.

Noin 70 000 nuorta on tällä hetkellä opiskelun, työn ja koulutuksen ulkopuolella. Lasten ja nuorten eriarvoisuutta kuvaavat tilastot näyttävät toisenlaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta kuin ne raportit, jotka nostavat Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi.

Talouselämä-lehti kertoi viime vuonna, että eriarvoisuus uhkaa kasvaa ja köyhyys lisääntyä, mutta rikkaimmat ovat entistä rikkaampia. Tutkimus osoittaa maailman rikkaimpien olevan nyt rikkaampia kuin koskaan. Samalla YK on varoittanut globaalin köyhyyden kasvavan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990.

Eriarvoisuuteen liittyy köyhyyden lisääntyminen monissa väestöryhmissä. Köyhiä eläkeläisiä on viimeisen tilaston (v. 2020) mukaan 217 000 henkeä ja sen lisäksi köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elää n. 900 000 henkilöä.

”Noin 70 000 nuorta on tällä hetkellä opiskelun, työn ja koulutuksen ulkopuolella. ”

Eriarvoisuus lisääntyy ja pienituloisten eläkeläisten mahdollisuus hankkia elinolosuhteitaan parantavia tavaroita ja palveluita on heille vuosi vuodelta vaikeampaa.

He joutuvat entistä enemmän turvautumaan erilaisiin yhteiskunnan tarjoamiin tukiin.

Viime vuosina teot köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ovat olleet vähäisiä. Jotta Suomi saavuttaisi Eurooppa 2020-strategian ja YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, maahamme tulisi laatia toimintaohjelma.

Eläkeläisköyhyyden vähentäminen edellyttää määrätietoista yhteiskuntapolitiikkaa sisältäen mm. työllisyyden parantamista, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä, toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä tuntuvaa kansaneläkkeiden nostoa.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on pidetty yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa. Ne ovat luoneet perustan luottamukselle.

Olemme voineet lähteä siitä, että pystymme tarjoamaan kaikille, kotitaustasta riippumatta, suunnilleen yhtä hyvät työkalut oman elämän rakentamiseen. Toivon mukaan tästä pidetään edelleen kiinni.

Pertti Salo

Eurajoki