Lääkärit vastaavat: Erikoissairaanhoidon siirto Raumalta Poriin tulee kalliiksi

Kaupunginvaltuusto äänestää VVR-ohjelmasta 11.11.2019. Toivomme, että erikoissairaanhoidon siirron osalta päätös perustuu tosiasioihin. Julkisuudessa ja kuulopuheina liikkuu virheellisiä tai harhaanjohtavia väittämiä.

Suorittavan tason eli erikoissairaanhoidon henkilökunnan mielipiteitä ja asiantuntemusta ei ole säästöjä etsittäessä kuultu. Omalta osaltamme haluamme tuoda esille keskeisiä asioita potilaiden, kaupungin ja henkilökunnan näkökulmasta.

Väittämä 1: ”Kaupunki ei lain mukaan saa järjestää erikoissairaanhoitoa”

Jokaisen kunnan on kuuluttava alueensa sairaanhoitopiiriin, mutta laki ei estä kaupunkia järjestämästä osaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon yhteydessä, kuten Raumalla on tehty. Terveydenhuoltolain 45 §:llä, ns. Keskittämisasetuksella säädettiin erikseen laajan, ympärivuorokautisen päivystyksen ja anestesiassa tehtävän leikkaustoiminnan keskittämisestä vuoden 2018 alusta alkaen. Se karsi näitä palveluita monista aluesairaaloista ympäri maan. Erikoissairaanhoitoa poliklinikoilla ja osastoilla järjestävät mm. Porin kaupunginsairaala (sisätaudit, kirurgia, neurologinen kuntoutus, geriatria) ja Turun kaupunginsairaala (sisätaudit, lastentaudit, kirurgia, korva-nenä-kurkkutaudit, geriatria, lastenneurologia, maha-suolikanavan tähystykset). Rauma ei ole poikkeus.

Väittämä 2: ”Sairauskertomusjärjestelmästä ei nähdä röntgenkuvia tai Satasairaalan tekstejä turvallisesti ja luotettavasti liittymättä sairaanhoitopiiriin”

Näemme Satasairaalan sairauskertomustekstit, röntgenkuvat ja lausunnot omalta tietokoneeltamme. Porin kaupunginsairaalan erikoissairaanhoito käyttää samaa LifeCare- tietojärjestelmää kuin me, perusterveydenhuolto ja Satasairaala eikä heille ole tiedotettu muutoksesta, joka edellyttäisi siirtymistä sairaanhoitopiirille tai aiheuttaisi ongelmia tiedonkulkuun.

Väittämä 3: ”Vain yhteinen lääkelista on luotettava ja se edellyttää sairaanhoitopiirille siirtymistä”

Yhteinenkään tietojärjestelmän lääkelista ei ole sellaisenaan luotettava. Listan luotettavuus riippuu käyttäjistä, ei tietojärjestelmästä. Listalle saatetaan lisätä uusia lääkkeitä, mutta ei poisteta vanhoja. Valtakunnallisesta Reseptikeskuksesta nähdään potilaalle määrättyjen reseptien lisäksi, onko lääke haettu apteekista.

Väittämä 4: ”Investoinnit ovat huomattava kuluerä”

Investointeja on aina tehty, jotta työvälineet toimivat ja työtä pystytään tekemään laadukkaasti. Tämä ei ole uusi entisten menojen päälle tuleva menoerä vaan ne ovat aina olleet osa terveydenhuollon budjettia. Tämä tarkoittaa laitteiden päivitystä säännöllisin väliajoin. Uuden ostamisen sijaan on laitteiden vanhentuessa tai rikkoutuessa mahdollista miettiä laitteiden kustannustehokasta leasingtoimintaa/vuokrausta. Ihotautien valohoitolaite on näin hankittu. Korvataudeilla ja kirurgialla laitekanta on edustava ja hyväkuntoinen. Iho- ja lastentaudeilla ei ole kalliita investointitarpeita tai laitteita. Omassa toiminnassa on järkevää pitää laitteistoa, jota käytetään kustannustehokkaasti.

Myös sairaanhoitopiiri investoi laitteisiin ja siellä tehdyt investoinnit laskutetaan kunnilta kuntahinnoissa.

Väittämä 5: ”Potilaiden hoito jatkuu ennallaan, vain tuottaja vaihtuu”

Sairaanhoitopiiri ei ole luvannut jatkaa mitään toimintoja Raumalla. Jos sitovaa, yksityiskohtaista, allekirjoitettua lupausta palvelujen jatkumisesta ei ole olemassa, ei ole syytä uskoa hoidon jatkuvuuteen Raumalla.

Työelämässä olevien potilaiden sekä saattajaa tarvitsevien lasten ja vanhusten hoito hankaloituu. Työstä poissaolot lisääntyvät. Nuorten omahoito ja itsenäistyminen vaarantuvat, sillä Raumalla he voivat käydä vastaanotoilla yksin. Syöpäpotilaiden nopein sytostaattitiputus Raumalla on 1-1.5 tuntia, mutta Satasairaalaan täytyy varata koko päivä. Parin minuutin valohoidossa käydään kolmesti viikossa, jolloin matka-aika Satasairaalaan on kohtuuton hoidon kestoon nähden. Lapsipotilaista ainakin pistossiedätyspotilaat, osa allergikoista, astmaatikoista ja painonhallintapotilaista siirtyisi perusterveydenhuollon lääkäreille, joiden vähäisistä resursseista on jo nyt pulaa. Tämä vaatisi perusterveydenhuollon henkilöstön lisäresursointia sekä lisäkouluttautumista.

Väittämä 6: ”Sairaanhoitopiirille siirtyminen tuo säästöjä”

Henkilöstön tiedotustilaisuudessa henkilöstölle syksyllä 2019 kerrottiin johdon toimesta, että säästöä ei tule, mutta muut syyt puoltavat siirtoa. Päteviä muita syitä ei ole eikä laskelmia ole esitetty. Ei ole tuotu esille, että esimerkiksi Ihotautien poliklinikan toiminta Raumalla on monta kertaa laskettu olevan selvästi halvempaa kuin potilaiden lähettäminen Poriin keskussairaalaan. Muissa Suomen kunnissa kulut ovat kasvaneet, kun on luovuttu omasta toiminnasta. Useat terveyskeskuslääkärit ovat itse kertoneet, että heidän lähetteidensä määrä erikoissairaanhoitoon tulee lisääntymään, kun lähellä toimivien erikoislääkäreiden helppo ja kynnyksetön konsultaatiomahdollisuus häviää. Kirurgisen ongelman johdosta osastopotilaita jouduttaisiin siirtämään Satasairaalaan kirurgin arviota varten konsultin puuttuessa.

Potilaille ja saattajille matka-ajan pidentyminen tarkoittaa taloudellisia menetyksiä matkakuluina ja palkan menetyksinä. Työnantajalle poissaolo näkyy tuotannon laskuna.

Uskomme kulujen nousevan siirron myötä. Sairaanhoidon siirto Poriin on negatiivista Rauman kuntaimagolle ja houkuttelevuudelle.

Väittämä 7: ”Erikoissairaanhoidon siirto välttämätön terveyskeskustyön kehittämiselle”

Terveyskeskuksen kehittäminen vaikeutuu, jos erikoissairaanhoito siirretään sairaanhoitopiirille. Terveyskeskuslääkärin on hankalampi konsultoida erikoislääkäreitä, jolloin terveyskeskuslääkärin työ vaikeutuu ja muuttuu raskaammaksi, hankaloittaa terveyskeskuslääkäreiden rekrytointia paikkakunnalle ja lisää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. Konsultointi on potilaan hoidon lisäksi nuoren terveyskeskuslääkärin kouluttamisesta ja tukemista. Esimerkiksi korvalääkäriin ollaan päivittäin yhteydessä mm. nenäverenvuotojen, vierasesineiden, vammojen ja infektioiden johdosta. Terveyskeskuslääkäreiden lisäksi koulu- ja neuvolaterveydenhoitajat konsultoivat lastenlääkäreitä. Kirurgia konsultoidaan myös osastopotilaista.

Potilaiden hoidossa oleellista on tällä hetkellä hyvin toimiva erikoissairaanhoidon hyvä ja saumaton yhteistyö perusterveydenhuollon, neuvolan, koulun, kouluterveydenhuollon, psykiatrisen sairaanhoidon, liikuntatoimen, vanhuspalvelujen ja päiväkodin kanssa. Valtakunnallinen suuntaus on tukea perusterveydenhuoltoa yhdistämällä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa sekä madaltamalla raja-aitoja.

Maarit Haapalehto, Lastentautien ylilääkäri

Elina Heikkilä, Ihotautien erikoislääkäri

Niina Koivisto, Lastentautien erikoislääkäri

Lasarus Mitrofanoff, Naistentautien erikoislääkäri

Kari Rapala, Kirurgian ylilääkäri

Tuija Skinnarla, Sisätautien ylilääkäri

Anna Sorvaniemi, Naistentautien ylilääkäri

Kari Sumiala, Korvatautien ylilääkäri