EU-jäsenyys teki Suomesta länsimaan - turvallisuus oli vahvasti kansalaisten mielissä

Suomelle tulee pian täyteen 25 vuotta Euroopan unionissa. Ratkaiseva askel oli Suomessa 16.10.1994 järjestetty neuvoa antava kansan- äänestys. Siinä 57 prosenttia oli EU-jäsenyyden kannalla, ja äänestysaktiivisuus oli 74 prosenttia.

Sen jälkeen EU-jäsenyys meni eduskunnassa läpi jo helpohkosti, äänin 152–45.

Suomesta tuli EU-maa vuoden 1995 alussa.

EU-jäsenyyttä perusteltiin 1990-luvun alussa paljon taloudellisella hyödyllä. EU:n suuret sisämarkkinat avautuisivat paremmin suomalaisille yrityksille.

Tätä näkökulmaa vahvisti maatamme pitkään kantaneen valtiojohtoisen idänkaupan hiipuminen ja Suomen vajoaminen syvään lamaan.

Esille nostettiin myös sitä, että jäsenyys toisi Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa EU-päätöksiin.

Monelle äänestäjälle tärkeintä EU-jäsenyydessä taisi sittenkin olla halu tehdä Suomesta oikea länsimaa – myös ulkomaalaisten silmissä.

Kylmän sodan vuosina Suomi pyrki esiintymään puolueettomana maana. Laajasti oli kuitenkin tiedossa Neuvostoliiton kanssa solmittu sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta.

YYA-sopimus ja kansainväliset puheet suomettumisesta eivät olleet omiaan nostattamaan kansallista itsetuntoa.

Turvallisuudesta puhuttiin vuosia kestäneen jäsenyysprosessin aikana huomattavasti varovaisemmin kuin tänään. Se oli kuitenkin vahvasti suomalaisten mielissä.

Myöhempi kehitys kuten Ukrainan tapaus on osoittanut, ettei tämän varaan parane liikaa laskea. Euroopan unioni ei ole puolustusliitto.

Oliko EU hyvä vai huono valinta Suomelle? Pääsääntöisesti varmaan hyvä, joskaan ei tasapuolisesti kaikille.

On vaikea luotettavasti arvioida millainen olisi ollut se toinen tie, sillä maailma muuttuu joka tapauksessa.

Esimerkiksi Norja, Islanti ja Sveitsi kuitenkin todistavat, että unionin ulkopuolella voi elää.

”Oliko Euroopan unionin jäsenyys hyvä vai huono valinta Suomelle?”