Eurajokea voi kehittää luontoalueena

Kirjoittaja patistaa kehittämään Eurajokea luontoreittinä ja parantamaan joen vedenlaatua.
Kirjoittaja patistaa kehittämään Eurajokea luontoreittinä ja parantamaan joen vedenlaatua. Kuva: arkisto/Juha Sinisalo

Lyhyt katsaus historiaan osoittaa, että Eurajoen jokialuetta on käytetty vesikulkureittinä jo ajanlaskun alussa rautakaudella, kun meri alkoi hiljalleen vetäytyä. Noin 500 jKr. jokisuu oli Eurajoen keskustan kohdalla.

Viikingit kulkivat 900– 1000-luvuilla veneillään Eurajokea pitkin Euran Luistarin alueelle ja keskiajalla hieman kauempana joesta sijaitsi Liinmaan linna 1200-1300-luvuilla osana rannikon puolustusjärjestelmää. Rauman seudun pääkulkuväyliä olivat tuolloin Lapijoki ja Eurajoki.

Historialliselta ajalta Eurajoen suulta tunnetaan joitakin lastauspaikkoja, joista välitettiin liikennettä Tukholmaan. Ruotsi-Suomen valtakunnan aikaan ja 1600-lukuun liittyy marsalkka Åke Tott ja Vuojoen kartano, ja Vuojoen kartanosta tuli myöhemmin paikallinen maanviljelyn keskus.

Jokialueella on myös muuta merkittävää vanhaa rakennusperinnettä Eurajoelta Euraan saakka. Kartanoita ja myllyjä on ollut useampia.

Luontokohteena jokialuetta voisi kehittää koko pituudeltaan liikunnan ja vaelluksen merkeissä. Alueen ekologiassa riittäisi vielä tutkimista. Varsinkin nyt korona-aikana luontovaellus jokialueella olisi hyvä vaihtoehto liikuntamuotona ja luontoreitille voisi rakentaa pieniä levähdyspaikkoja.

Vielä 100 vuotta sitten Eurajoki oli yksi parhaita rapujokia Suomessa ja joelle saapui Helsingistä asti ravunpyytäjiä. Nyt veden laatu on heikentynyt ja eliöstön määrä on vähentynyt. Joen vedenlaadun parantaminen on yksi haasteellinen tavoite.

Edellä mainituin perustein jokialuetta voisi kehittää monella tavalla matkailu- ja luontoretkikohteena, joka toisi nykytermein lisäarvoa ja näkyvyyttä Eurajoelle. Tähän on nähdäkseni jo kiinnitetty huomiota.

Pertti Salo

Kuntavaaliehdokas (vas.), Eurajoki