Eurajoelle ei haluta lisää suuria johtokäytäviä

"Eurajokelaiset maanomistajat ja kuntalaiset ovat osaltaan kantaneet vastuunsa Olkiluodossa tuotetun sähkön siirtämisestä muualle Suomeen."

Ruotsalainen Eolus Finland suunnittelee jättimäistä Navakka-merituulipuistoa Selkämerelle Merikarvian ja Porin edustalle. Alueelle suunnitellaan asennettavaksi 75-100 tuuliturbiinia, joiden enimmäiskorkeus on 330 m. Tuulipuistoa kaavaillaan 30 km mantereelta ulkomerelle. Voimaloiden kokonaiskapasiteetti olisi enimmillään 1500 MW.

Tuulipuistosta sähköä siirrettäisiin 40-55 km pituisilla merikaapeleilla mantereelle ja sieltä ilmassa olevia johtokäytäviä pitkin Ulvilan tai Rauman sähköasemille. YVA-ohjelmassa johtokäytävistä tarkastellaan neljää eri reittivaihtoehtoa. Näistä kolme sijoittuisi Eurajoen kunnan alueelle.

Me eurajokelaiset olemme vuosikymmenten aikana nieleskelleet Olkiluodon ydinvoimaloista lähtevien sähkölinjojen aiheuttamat esteettiset maisemahaitat, mutta myös maanomistajille aiheutuneet kohtuuttomat taloudelliset menetykset, joita johtokäytävien lunastamisesta on aiheutunut.

Johtokäytävistä aiheutuneita haittoja ja hyväksyttävyyttä on luonnollisesti pehmentänyt Olkiluodon sähköntuotannosta saadut taloudelliset hyödyt kunnalle verotulojen ja syntyneiden työpaikkojen muodossa.

Navakka-tuulipuiston johtokäytävät rantautuisivat Porin Tahkoluotoon ja Eurajoella kesämökkien keskelle Luvian Lankooriin, Kuivalahden Pihlauksenmaahan sekä Kuivalahden Pujonnokkaan. Rantautumispaikoille rakennettaisiin sähkö- ja muuntaja-asemat sekä kytkinlaitteet voimalinjoille. Näistä neljästä mahdollisesta johtokäytävästä YVA-arvioinnin perusteella oltaisiin toteuttamassa 1-3 vaihtoehtoa.

Johtokäytävien leveys YVA-arvioinnissa kerrotaan olevan suoja-alueineen noin 50 m, mutta koska kysymys on 400kV linjoista, arvio lienee hyvinkin alimitoitettu. Todellinen tarve muodostunee 80-100 m levyisestä johtokäytävistä, jotka Eurajoen alueella uusina reitteinä olisivat 12,8-22 km pitkiä ja lisäksi vanhoja linjoja jouduttaisiin leventämään.

Suomessa omaisuus on suojattu perustuslailla, mutta lainsäädännössä on säädetyin edellytyksin annettu mahdollisuus omaisuuden lunastamiseen yleiseen tarpeeseen. Lunastuslaki on vuodelta 1977. Iso ongelma on tällä hetkellä se, että lunastuslupa annetaan kaupallisille toimijoille eli tuulivoima- ja aurinkovoimatoimijoille, jotka tekevät isoa liiketoimintaa.

Voimalinjalunastuksissa on yleensä kysymys alueen käyttöoikeuden lunastuksesta. Lunastustoimituksessa vahvistetaan lunastettava omaisuus ja määrätään kertakorvaus siitä. Lain mukaan omistaja saa taloudellisista menetyksistään täyden korvauksen. Maapohja säilyy maanomistajan omistuksessa ja käyttöoikeus palautuu hänelle, kun esim. voimalinja puretaan joskus.

Käytännössä korvaukset ovat kuitenkin kelvottomia, eivätkä vastaa millään tavalla metsämaan tuottokykyä. Sähköverkkoja rakentavilla yhtiöillä onkin todellisuudessa mahdollisuus lunastaa maata muutamalla sadalla eurolla hehtaarilta. Tätä tapaa voidaan pitää paremminkin eduskunnan mahdollistamana ryöstämisenä.

Ymmärrämme sähkönsiirron tarpeellisuuden. Eolus Finlandin mukaan ympäristöarvot ovat yhtiön keskeinen ohjaava tekijä. Eurajokelaiset maanomistajat ja kuntalaiset ovat osaltaan kantaneet vastuunsa Olkiluodossa tuotetun sähkön siirtämisestä muualle Suomeen.

Emme pidä kohtuullisena, että nyt myös Porin ja Merikarvian edustalle perustettavan tuulipuiston johtokäytävät tuotaisiin Eurajoen alueelle ja eurajokelaiset maanomistajat joutuisivat kärsimään kohtuuttomat taloudelliset menetykset. Navakka tuulipuiston johtokäytävistä päätettäessä vaihtoehtoja on nyt etsittävä muualta.

Vesa Jalonen

Eurajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja

Marja-Leena Siiri

Keskustan Eurajoen kunnallisjärjestön puheenjohtaja