Eurovaalikamppailu jää nyt hallitus-neuvottelujen varjoon

Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. Vaali-innostusta ei hyvällä tahdollakaan pysty Suomessa aistimaan.

Puolueorganisaatioilla on eduskuntavaalien jäljiltä vielä paras puhti poissa ja tilit tyhjillään.

Tiedotusvälineetkään eivät tarjoa vetoapua samassa mitassa kuin eurovaaleille viisi vuotta sitten.

Median toiminta ei ole muuttunut. Kyse on vain siitä, että nyt uutisseurannan keskiössä Suomessa ovat hallitusneuvottelut.

Niissä kyllä riittää suomalaisia kiinnostavaa raportoitavaa.

Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) poikkesi peruskaavasta heti alkuun. Rinne linjasi, ettei taloudellinen tavoite saisi rajoittaa ihmisten luovuutta ja ajattelua hallitusneuvotteluissa.

Maanantaina neuvottelut jatkuivat kahdeksassa ilmiöpöydässä, joissa kasattiin tilanekuvia.

”Täällä on neuvottelemassa aikuisia ihmisiä, jotka kyllä tietävät, että talouden realiteetit tulevat eteen”, perusteli Rinne valitsemaansa toimintatapaa.

Ei siis tyrmätä mallia vielä. Lopputulos ratkaisee.

Lobbarien osallistumisesta hallitusneuvotteluihin on puhuttu paljon. Syystäkin. Pelisääntöjen tulee olla nykyistä selvemmät.

Ilmiö sinänsä ei ole uusi. Aina ennenkin lobbarit ovat pyrkineet voimakkaasti vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin.

Perinteisten etujärjestöjen kuten SAK:n, MTK:n tai EK:n lobbaukseen on totuttu.

Avainsana on avoimuus. Keskiverto äänestäjä tietää, millaisia asioita edellä mainittu kolmikko ajaa. Tai millaisia toiveita esittävät vaikkapa metsäteollisuus, ammattiliitot, luonnonsuojelijat ja niin edelleen.

Tällä kertaa hallitusneuvotteluissa istuu myös vaikuttajaviestintätoimistojen väkeä, jopa niiden osakkaita. Toki puolueiden mukaan kutsumina.

Epäilyksiä herättää, ettemme tiedä minkä asiakkaiden laskuun lobbarifirmat töitä tekevät.

”Aina ennenkin lobbarit ovat pyrkineet vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin.”