Finda on purettava

Finda Oy:n ankkuriyhtiö Luuri Oy on lähtenyt nähtävästi viimeiseen taistoon puolustaakseen muutamien toimihenkilöiden omia taloudellisia intressejä.

Matti Linnainmaan nimissä Luuri Oy on lähettänyt kaikille Findan omistajille kirjeen, jossa pyydetään tälle yhtiölle valtakirjaa Findan yhtiökokouksiin tästä ikuisuuteen.

Jos Findan osakas tähän erehtyy, hän yksiselitteisesti toimii omia etujaan vastaan.

Linnainmaa kirjoittaa: ”On pelättävissä, että uusi, merkittävä omistajataho pyrkii rahastamaan DNA Oyj:n arvonnousun välittömästi ja jakamaan Findan omaisuuden omistajille eri keinoin.”

Tältä osin Linnainmaan kirjoitus on paljastava ja itsessään ristiriitainen: kysymys ei ole Findan omaisuudesta, vaan Findan omistajien omaisuudesta.

Toiseksi: mitä pelättävää omistajilla on, jos osakkeenomistaja pyrkii jakamaan yhtiön varoja omistajilleen; sehän on osakeyhtiön perusidea.

Linnainmaan vetoaminen omistajiin on toivottavasti viimeisiä pyristyksiä, joilla osattomat pyrkivät jatkamaan osakkeenomistajien varojen hyödyntämistä itselleen.

Tältä osin Findan tilinpäätökset on karua luettavaa.

Luuri Oy on yhtiö, jolla ei ole mitään toimintaa. Se omistaa reilut pari prosenttia Findan osakkeista, mutta epämääräisin järjestelyin sille on annettu omistustaan suurempi äänivalta.

Luuri Oy oli tarkoitettu väliaikaiseksi järjestelyksi, mutta johtohenkilöt eivät halunneetkaan poistua herkulliselta ruokakupilta.

Finda Oy on yhtiö, jolla myöskään ei ole mitään liiketoimintaa. Kuluja sen sijaan löytyy.

Finda Oy:n oma liikevaihto (emo) vuonna 2015 oli 343 000 euroa. Henkilöstökulut olivat 674 000 euroa, eli noin kaksi kertaa liikevaihto. Henkilöstöä oli tasan kaksi henkilöä: toimitusjohtaja ja hänen apurinsa.

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot olivat yhteensä 415 000 euroa – siis yhden tilikauden aikana.

Ajatus siitä, että Luuri tai Finda olisivat tehneet merkittävää työtä DNA Oy:n omistaja-arvon kasvattamiseksi on puuta heinää.

DNA:n omistajaohjauksesta luonnollisesti huolehtii yhtiön oma hallitus; siihen ei Findalla tai Luurilla ole osaa eikä arpaa.

DNA Oy:n arvon kasvu puolestaan on heitellyt yhtiön tuloksen ja markkinoiden mukaan.

Arvo on nyt lähes sama minkä käräjäoikeus vahvisti jo vuosia sitten. Itse asiassa arvo on sama, jonka puhelinyhtiöt itse arvioivat jo yli 15 vuotta sitten.

Tätä ei silloin kuitenkaan haluttu kertoa osakkeenomistajille.

Findan hallitus vaikeroi ”valtausyrityksestä”. Kertomatta se jättää millä epämääräisillä järjestelyillä se itse kaappasi vallan Findan osakkeenomistajilta yli kymmenen vuotta sitten.

Valtaus oli poikkeava, sillä siinä köytettiin hyväksi vanhojen osakkaiden omaisuutta. Uudet valtaajat sentään ovat sentään rehellisesti ostaneet osakkeensa.

Jos uudet omistajat haluavat jakaa varoja osakkeenomistajille, se on parempi vaihtoehto kuin jakaa varoja hallitukselle, juristeille ja konsulteille.

Jos kehuja halutaan jakaa, satakuntalaista taloushistoriaa ovat tehneet toimitusjohtajat Tapani Mikola Lännen Puhelimessa ja Veikko Naire Satakunnan Puhelimessa.

He aikoinaan runnoivat hallituksissaan läpi Radiolinjan omistuksen, joka myöhemmin mahdollisti DNA:n syntymisen.

Heidän merkittävän – ja tarkoituksellisesti unohdetun – työn luoman vaurauden päälle ilmestyi henkilöitä, jotka erilaisilla järjestelyillä varmistivat itselleen merkittävät taloudelliset edut, joiden maksajana ovat Findan osakkeenomistajat.

Arvioni mukaan Finda on viimeisen kymmenen vuoden aikana käyttänyt yli kymmenen miljoonaa euroa Finda Oy:n omistajien rahoja muutaman johtohenkilön palkkoihin ja palkkioihin sekä konsulteille sekä juristeille, jotka ovat rakentaneet keinoja osattomien vallalle.

Jos yhtiön johto haluaa kiistää oman arvioni, mielelläni teen tarkemman yhteenvedon.

Jos Findan hallitukselle tulisi jostain syystä itsekritiikin hetki, se ihan vapaaehtoisesti poistuisi takavasemmalle ja toteaisi: kiitos ja anteeksi.

Yhtiö on käyttänyt yli kymmenen miljoonaa euroa puolustautuakseen omistajiltaan.

Matti Kairimo