Glasgow’n ilmastokokous lähetti viestin maailmalle, toivottavasti se myös ymmärretään

Glasgow'n ilmastokokouksessa sovittiin, että metsien tuhoaminen lopetetaan. Se on äärimmäisen vaativa tavoite, samoin tavoite parantaa nykyihmisen luontosuhdetta.

Kuuhun mentiin jo 1960-luvulla, mutta luonnon pelastaminen ja suojeleminen on moninkertaisesti kovempi haaste.

Metsien kasvu on uutisten mukaan vähentynyt ilmastonmuutoksen seurauksena.

Maapallo tarvitsee hyvinvoivia ja monipuolisia luonnonympäristöjä, joissa elää runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo. Se on kaiken elämän edellytys. Ihmisen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden massiivinen köyhtyminen on ajanut monet lajit todelliseen ahdinkoon.

Ihmistet unohtavat usein pienet elintärkeät lajit, jotka myös tarvitsevat suojelua. Esimerkiksi Ruotsissa metsien kasvilajien väheneminen aiheuttaa ongelmia puustolle.

Suomi on mukana Glasgow’n ilmastokokouksen metsäjulistuksessa, jossa yli sata maata sitoutuu lopettamaan metsien hävittämisen 2030 mennessä.

Jos maailma haluaa pysäyttää ilmaston lämpenemisen, nyt on korkea aika nähdä myös planeettamme meret.

Merten arvo ilmastonmuutoksen hidastajana ja seurausten lievittäjinä on alettu ottaa yhä vakavammin.

1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman valtamerten apua.

Tähän asti meret ovat toimineet puskurina ilmastokriisin pahimpia seurauksia vastaan. Valtameret ovat imeneet itseensä 90 prosenttia lämmöstä ja 30 prosenttia hiilidioksidista teollisen vallankumouksen jälkeen. Itämeri on arvioitua paljon huonomassa kunnossa.

Suomi allekirjoitti Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints -julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön.

Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä.

Vastuullinen veden käyttäminen onkin ratkaisevassa roolissa, kun pyritään saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja kun pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvään kuivuuteen ja tulviin.

Vesivastuullisuus tarkoittaa, että vettä käytetään ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista sekä taloudellisesti kannattavaa.

Pariisin ilmastosopimuksen (2015) tavoitteet on pyritty huomioimaan jo aiemmin. Esimerkiksi EU ja USA ovat ilmoittaneet tiukemmista tavoitteista. Avainasemassa ovat myös Venäjä ja Kiina.

Kokouksessa etsittiin ratkaisuja myös maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen.

Glasgow’n kokouksesta lähti viesti ihmiskunnalle ja toivottavasti se myös ymmärretään.

”Kuuhun mentiin jo 1960-luvulla, mutta luonnon pelastaminen ja ja suojeleminen on moninkertaisesti kovempi haaste.”

Pertti Salo

Eurajoki