Globalisaatio on sairastunut influenssaan

Pörssit sakkaavat, yritykset jakavat tulosvaroituksia ja lomautuksia, hallitukset torjuvat paniikkia suunnitelmillaan, viranomaiset toimillaan, uutisvirta seuraa herkeämättä tilannetta ja raportoi uusista tapauksista. Tämä on taudin kuva, kun globalisaatio yskii pienen koronavirukseksi nimetyn mikrobin kourissa.

Jos emme toimi toisin, tämä voi olla kurkistus tulevaisuuteen epidemioiden pyyhkiessä pallomme yli ristiin rastiin ja limittäin kilpaa ympäristönmuutoksen aiheuttamien myrskyjen kanssa.

Koronaviruksen arvioidaan olevan maapallon mittakaavassa vaarattomampi kuin normaali kausi-influenssa, letaliteetti 3 prosenttia.

Silti se ravistelee yhteiskuntarakenteita. Millaisen kaaoksen aiheuttaa epidemia, joka kaataa kerralla 10 prosenttia tai enemmän väestöstä, kun terveyspalvelut on mitoitettu nykyisiin tarpeisiin?

Kiina ilmoitti käynnistävänsä epidemian vuoksi sulkemansa tehtaat uudelleen ja määräsi pankit lainoittamaan yrityksiä, jotta ihmiset saisivat palkkansa eivätkä ryntäisi kaduille. Italia ilmoitti koronaviruksen aiheuttamasta 3,5 mrd. lisälainatarpeesta, euromaiden piikkiin, julkisiin menoihinsa jne.

Tapamme reagoida ongelmiin on ratkaisukeskeinen. Valitettavasti se useimmiten tarkoittaa paluuta entiseen, ei suunnanmuutosta. Uusia rokotteita, lääkkeitä, yritysten pääomittamista, julkisten menojen lisäystä, pörssien ja talouden vuoristorataa, jotta paluu normaaliin olisi mahdollisimman nopeaa ja sopeutustoimet tilapäistä kosmetiikkaa.

Lukuun ottamatta kanojen kauppiaita Wuhanin toreilla ja huonoa käsihygieniaa, pohdintoja epidemian todellisista syistä ei ole nähty. Asiakkaat vain katosivat. Lentoja alettiin perua, risteilyaluksia karanteenata, turistikeskuksia sulkea ja matkustamista rajoittaa. Suurkaupunkien torit, kadut, työpaikat, koulut ja hyllyt tyhjenivät ja sairaalat täyttyivät. Pelon ajamat ihmiset alkoivat äänestää jaloillaan elämäntapaansa vastaan.

Lento- ja risteilyturismi liitännäisineen, 20 prosentin vuosivauhdilla, ovat nopeimmin kasvavia aloja. Niiden varaan ihmismassoille rakennetaan tulevaisuutta.

Lentokentiltä löytyvät myös kaikki ihmiskunnan sairaudet. Sieltä ne jaetaan konelasteittain, ilmakehää lämmittävien saasteiden kera maapallon eri kolkkiin, ja nopeasti.

Joka hetki liki 10 miljoonaa ihmistä lentää jalat irti maasta ilmakehässä tautiarmeijoiden palveluksessa. Globaalien tavaravirtojen varaan rakennettu logistiikka hoitaa loput mikrobit kauppojen hyllyille. Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin luo parhaat kasvualustat epidemioille.

Markkinat luovat tarpeita massoille, ihmiset ovat niiden pelinappuloita, ihminen oppii. Tarpeet ohjaavat meidän käyttäytymistämme ja pyörittävät taloutta, siksi ne on päivitettävä. Kuluttaminen, työ, turismi, viihde, oleminen ja onni saavat uuden sisällön, ne on opittava.

Wuhanin kanat, turistit, pörssit ja epidemiat kuuluvat yhteen, ovat kaikki samaa sirkusta. Sirkuksen on muutettava globaali ohjelmistonsa.

Se on paitsi välttämättömyys lopulta myös kaikkien etu.

Jouko Miettinen