Haasteita enemmän kuin koskaan

Uuden valtuustokauden alkaessa tavallisesti puhutaan siitä, kuinka uusia päättäjiä odottavat uudet haasteet.

Klisee on myös täysin totta, eritoten nyt. Vuosikausia junnattu sote-uudistus toteutuu.

Kuntien sijasta hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vuodesta 2023 lähtien.

Päätökset tekevät aluevaltuustot, ja ensimmäiset vaalitkin ovat jo ovella: alkuvuonna 2022.

Kyse on isosta muutoksesta kunnille, joiden hoitamista tehtävistä katoaa puolet uudelle hallinnolliselle tasolle.

Kukaan ei vielä tiedä, mitä hyvinvointialueet tuovat tullessaan oman kunnan kannalta. Aivan yhtä lailla hämärän peitossa ovat niin päättäjät kuin kuntalaisetkin.

Alkavalla valtuustokaudella sote-uudistuksen on oltava johtavana teemana kunnassa kuin kunnassa.

Erityisesti valtuutettujen on syytä perehtyä ja pysyä perehtyneenä uudistukseen.

Mikään ei kiinnosta kuntalaista niin kuin käytännön toteutus.

Mitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita jää lähipalveluksi omaan kuntaan? Mitkä palvelut lipuvat kauemmaksi? Entä pelastustoimen vahvuus ja resurssit?

Näihin kysymyksiin etsitään vastausta uudistuksen toimeenpanossa.

Kriittinen vaihe alkaa ensi vuoden alkuvuonna, kun aluevaltuustot aloittavat. Ne viime kädessä tekevät poliittiset päätökset palveluiden järjestämisestä.

Jo ennakkoon voi olla huolissaan, kuinka kansa innostuu aluevaaleista. Alla on kuntavaalien historiallisen huono äänestysprosentti 55,1.

Sote-uudistuksen lisäksi jokaisella kunnalla on ihan omatkin ongelmansa. Kaikilla yksi niistä on talous, mutta on myös kuntakohtaisia kipukohtia.

Raumalla tällainen on väestön väheneminen ja ikäluokkien pieneneminen.

Jotain lääkkeitä pitäisi löytyä, koska asukasrakenne vaikuttaa kaikkeen: verotuloihin, kouluihin, päiväkoteihin, elinvoimaisuuteen. Sote-junailujen ohella pitäisi löytää strategia, jolla sitä kuuluisaa vetovoimaa ja pitovoimaa kohennetaan.