Hallituksella kestämistä, kun keskusta ja vihreät kipuilevat

Huonompikin politiikan ymmärtäjä on huomannut, että keskustan ja vihreiden riitelyn taustalta paistaa heikot gallupluvut. Se on jopa vaikeuttanut Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen työtä. Vielä Juha Sipilän (kesk) hallituskauden alussa keskustan kannatus huiteli pitkälti yli 20 prosentissa. Noista luvusta keskusta on Katri Kulmunin ja nykyisen puheenjohtaja Annika Saarikon aikana sukeltanut alle 12 prosenttiin.

Saarikko ei hallituskumppaneitaan piikittelemällä eikä toistuvilla hallituksesta lähtöuhkauksillaan ole saanut puolueensa kannatusta nousuun. Ilkeyksillään ja uhkauksillaan Saarikko miellyttää vain omiaan ja julkisuutta.

Vihreiden kannatus on pysytellyt 10 – 13 prosentin haarukassa. Vihreidenkin politikoinnissa on nähtävissä intohimoja kannatuksen nostamiseen.

Vihreät ja keskustan ovat hallituksessa ottaneet yhteen muun muassa turpeesta. Nyt puolueet riitaantuivat metsiä koskevasta Euroopan unionin taksonomiasta. Sitä hallitus päätti äänestää EU:ssa vastaan. Hallituksen kantaan eivät vihreät ja vasemmistoliitto yhtyneet. He kirjauttivat taksonomiaa puoltavan kantansa.

Saarikko piikitteli pääministeriä siitä, kun hallitus ei päässyt taksonomista yksimielisyyteen. Hän pahoitteli myöhemmin sanavalintojaan. Keskustajohtajaa närästänee vielä sekin, kun Marin määräsi hallituksen perumaan kulttuurialan leikkaukset.

Julkiset politiikan pelurit ovat innostaneet oppositiota tekemään hallitukselle välikysymyksen. Siinä selviäisi, että pysyvätkö taksonomian puolesta liputtaneet vihreät ja vasemmistoliitto kannassaan.

Hallituksen kaatuminen tuskin toisi keskustan nykykannatukselle lisähyvää. Hallituksen pöydässä on keskustallekin tärkeitä hankkeita, kuten sote-uudistus ja siihen liittyvät tammikuun aluevaalit sekä menokehyksiä paukuttavat kalliit hävittäjähankinnat.

Pentti Välimaa