Meriteollisuus näkee positiivisena, että hallitusohjelmassa panostetaan myös Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen ja kehittämiseen. Suomalainen meriteollisuus elää kansainvälisestä liiketoiminnasta; sen viennin osuus on 90 prosenttia alan yritysten liikevaihdosta.
Siksi suomalaiselle meriteollisuudelle on keskeistä panostaminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, osaamisen turvaaminen sekä työelämän joustavoittaminen.
Meriteollisuuden yritykset kilpailevat globaaleilla markkinoilla, joten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten (TKI) nostaminen nopeasti ja pysyvästi yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on välttämätöntä. On hyvä, että hallitusohjelmassa tämä tavoite on asetettu selkeästi.
Meriteollisuusyritykset ovat jo nyt nostaneet oman TKI-panostuksensa viiteen prosenttiin alan liikevaihdosta. Yritykset ovat valmiita nostamaan panostustaan entisestään yhdessä julkisen panostuksen rinnalla. Hallitusohjelman tavoitteen toimeenpanossa on kuitenkin viranomaisten, elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä vielä määriteltävä keskeisimmät panostuskohteet ja joustavimmat mahdolliset menettelytavat.
Huippuluokan tuote- ja palveluratkaisujen lisäksi Suomessa tulee panostaa myös uusimpaan tuotantoteknologiaan, esimerkiksi automatisointiin ja robotisointiin ja niiden käyttöönottoon. Julkista TKI-rahoitusta on voitava kohdentaa myös ratkaisujen demonstrointiin ja pilotointiin.
Osaaminen ja osaajien saatavuus on meriteollisuudelle ja alan yrityksille keskeinen kilpailutekijä; ikävä kyllä tällä hetkellä myös kasvun hidaste, jopa este. Siksi hallitusohjelman tavoitteet suomalaisen osaamisen kehittämiseksi ovatkin tärkeitä.
Kannatamme korkeakoulutettujen osuuden lisäämistä. Haluamme korostaa, että korkeakoulujen rahoitusta tulee kasvattaa. Vain siten taataan osaamisen korkea taso.
Korkeakoulutukseen panostaminen ei kuitenkaan saa johtaa ammatillisen koulutuksen nykyistä vähäisempään rooliin, myös sitä on kehitettävä.
”Suomelle on tärkeää välittömästi käynnistää seuraavan sukupolven jäänmurtajien suunnittelu ja hankinta.”
Yritysten kasvun ja henkilöstön eläköitymisen mukanaan tuomaa osaajatarvetta ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään pelkästään kotimaassa koulutukseen panostamalla. Jo nuorisoikäluokkien koko rajoittaa sitä. Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen on tärkeää.
Kiireellisesti on toteutettava erillinen toimintaohjelma maassa jo olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisen edellytysten parantamiseksi.
Muutamat hallitusohjelman kirjaukset, kuten että työperusteisen oleskeluluvan saaneen henkilön olisi poistuttava Suomesta, jos henkilön työsuhde päättyy eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta, kaipaavat parannusta.
Oleskeluluvan menettäminen hyvin lyhyen työttömyysjakson jälkeen ei edistä työvoiman saatavuutta pidemmällä tähtäimellä. Sellaisia rajoitteita ei ole syytä luoda.
Meriteollisuus tukee voimakkaasti myös hallitusohjelman tavoitteita kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan tukemaan työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä tuottavuuden kehitystä.
On hyvä, että uudistukset valmistellaan kolmikantaisesti ja ne toimeenpannaan heti hallituskauden alussa. Vain näin tuetaan yritysten kilpailukyvyn kehittymistä sekä Suomea kilpailukykyisenä investointikohteena.
Suomelle on tärkeää välittömästi käynnistää seuraavan sukupolven jäänmurtajien suunnittelu ja hankinta. Suomi on kuitenkin ”saari”, jonka ulkomaankaupasta 90 prosenttia kulkee meritse.
Talvimerenkulun turvaaminen on myös maan huoltovarmuudelle keskeistä. Suomalaiset meriteollisuusyritykset, maailman merkittävimpänä jääosaajana, ovat valmiit osallistumaan tähän työhön alusta alkaen.
Suomen puhtaan energian tuotannon turvaamiseksi hallitusohjelmassa mainitut toimet merituulivoiman lisäämiseksi, myös talousvyöhykkeellä, tulee käynnistää pikaisesti. Merituulivoimaloihin ja niiden vaatimaan infrastruktuuriin, myös huolto- ja kunnossapitotoimintaan, panostaminen antaisi suomalaiselle meriteollisuudelle referenssiä sen pyrkiessä lisäämään kansainvälistä toimintaansa merituulivoimaloiden toimittajana. Suomalaisen teollisuuden pitkä offshore-osaaminen antaa tälle työlle hyvän pohjan.
Patrik RautaheimoMeriteollisuus ry., hallituksen puheenjohtaja
Teppo VirtaMeriteollisuus ry., vt toimitusjohtaja