Hallitusohjelmassa jotain jokaiselle

Tuleva pääministeri Antti Rinne (sd.) julkisti Suomen uuden hallitusohjelman maanantaina. Tai sanotaanko, että Rinne kommentoi ohjelmaa julkisesti.

Ainahan toimittajat pystyvät kaivamaan neuvotteluista uutisia, mutta tällä kertaa hallitusohjelma oli poikkeuksellisen laajasti tiedossa jo viikonloppuna. Joku vuosi ohjelman sellaisenaan Iltalehdelle.

Viiden hallituspuolueen kannattajat löytävät kaikki ohjelmasta jotain positiivista.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa rakennetaan aiempaa vahvemmin valtion ja kuntien varaan. Lääkäreitä ja hoitajia lisää. Tämä on vasemmiston mieleen – ja keskusta saa pitää maakuntansa.

Koulutukseen palautetaan rahaa, jota siltä on viety. Pakkoruotsi palaa ylioppilaskirjoituksiin, joten RKP on tyytyväinen. Kaupan päälle puolue sai vielä toisen ministeripaikan, joskin hyvin kevyellä salkulla.

Poliiseja palkataan lisää, seksirikoksista määrätään kovempia rangaistuksia.

Eläkkeitä ja lapsilisiä korotetaan. Haukuttu aktiivimallin leikkuri kuopataan.

Ympäristö- ja ilmastotekojakin listalta löytyy, vaikka jonkun mielestä kenties aika pieniä.

Hyviä tavoitteita, mutta talouspohja vaikuttaa valitettavasti hieman huteralta.

Menojen kasvu kustannetaan veronkorotuksilla, lainanotolla ja valtion omaisuuden myynnillä – jonka voi tehdä vain kerran.

Tulevat budjetit perustuvat pitkälti hyvään talouskasvuun, jonka ansiosta Suomeen saataisiin 60 000 uutta työllistä, minkä ansiosta taas valtiontalous saataisiin tasapainoon vuonna 2023.

Vakaa talouskasvu on kaikkea muuta kuin varmaa. Niinpä hallitusohjelmassa varaudutaan elvyttämään tarvittaessa jo ensi vuodesta lähtien.

75 prosentin työllisyysaste on saavutettu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, sanottiin julkistustilaisuudessa.

Pitää paikkansa, mutta itsestään se ei tapahdu. Vaaditaan myös uudenlaisia ratkaisuja, joustoja ja paikallista sopimista. Näin siksi, että työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin.

”Hallitusohjelman talouspohja vaikuttaa valitettavasti hieman huteralta.”