Harhaanjohtava tieto lisääntyy

Kuva: Esa Urhonen

Lapset ja nuoret ovat erittäin alttiita harhaanjohtavalle tiedolle, jota levitetään paljon nuorten käyttämissä medioissa.

Erityisen hankalaksi asian tekee se, että harhaanjohtavan tiedon tunnistaminen on kenelle tahansa vaikeaa, saatikka sitten lapsille ja nuorille.

Pelastakaa Lapset ry:n mukaan monet lapset kärsivätkin nyt lisääntyneen turvattomuuden tunteen vaikutuksista.

Nuorten käyttämissä medioissa leviävä disinformaatio ja salaliittoteoriat, pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan lasten ja nuorten asenteisiin sekä mielipiteisiin.

Pyrkimys yhteiskunnallisten jännitteiden ja ihmisten välisten konfliktien lisäämiseen on harhaanjohtavan tiedon ominaispiirre. Pahimmillaan se vaarantaa lapsen oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön.

Taitavasti rakennetut valeuutiset hyödyntävät psykologisia vaikutusmekanismeja. Ne pyrkivät vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin ja asenteisiin tiedostamattomalla tasolla.

Valheellinen tieto luo vaihtoehtoisia maailmankuvia, joiden ympärille syntyy myös yhteisöjä: Yhteisöllisyys taas vetoaa ihmisen perustarpeeseen kuulua johonkin ryhmään.

Erityisesti sosiaalisella medialla on valtava rooli disinformaation ja salaliittoteorioiden leviämisessä.

Harhaanjohtavan tiedon levittäminen on olennainen osa myös ääriryhmien toimintaa. Ääriliikkeet luovat ja levittävät tunteisiin vetoavia ja kärjistäviä valeuutisia jäsenien rekrytoimiseksi.

Valeuutisten luomiseen käytetään myös synteettisen median eri muotoja, erityisesti niin sanottua deepfake-teknologiaa.

Deepfake on aidolta vaikuttavaa elävää kuvaa ja ääntä sisältävä videoväärennös, joka on tuotettu keinotekoisesti yhdistelemällä kuvia ja videoita tekoälyn avustamana.

Suomalaisten medialukutaito on jo korkealla tasolla, mutta uudet teknologiat ja viestintäkanavat haastavat sitä aina uudestaan. Medialukutaito on siten entistäkin tärkeämpi kansalaistaito. Se auttaa nuoria ja vanhempia tunnistamaan vääristynyttä, harhaanjohtavaa ja puolueellista sisältöä sekä kehittämään itsenäistä ajattelua ja päätöksentekokykyä.

Kaikki mitä näkee tai kuulee, ei siis ole aina totta.