Harmaa kaarti saa vallan kuin varkain

Kuntavaaliehdokkaat ovat näissä vaaleissa keskimäärin aiempaa vanhempaa väkeä, on Tilastokeskus julkistanut.

Keski-ikä on nyt 50 vuotta, kun edellisissä vaaleissa keski-ikä oli 49,5 vuotta ja sitä edellisissä 48 vuotta.

Samaan aikaan nuorten ehdokkaiden osuus on vähentynyt verrattuna edellisiin vaaleihin. Sekä alle 30-vuotiaita että alle 40-vuotiaita ehdokkaita on nyt ehdokaslistoilla vähemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Kehitys on huolestuttava. Vaaleihin lähtevä väki on vaali vaalilta vanhempaa. Nuorempi väki on harvinaisuus. Kuntapolitiikan oloissa nelikymppisestä tulee uusi nuori.

Kolme- ja neljäkymppisillä olisi paljon annettavaa kuntapäättämisessä, mieluiten tietysti kaksikymppisilläkin.

Nuoret ja nuoremmanpuoleiset kuntalaiset ovat arjen kokemusasiantuntijoita monissa kuntien tehtäväkenttään kuuluvissa palveluissa.

Parikymppisillä on tuore kosketuspinta koululaisen ja opiskelijan maailmaan, lapsiperheellisillä taas päiväkoteihin, kouluihin ja harrastuksiin.

On selvää, että ikärakenteen vanheneminen voimistaa sitä, kenen ääni paikallisessa politiikassa kuuluu.

Vaarana on, että kuntapolitiikasta tulee kuin varkain vain varttuneempien setämiesten ja tätinaisten kerho.

Harmaantuva porukka päättää silloin myös niistä asioista, jotka eivät välttämättä enää ole kovin tiivis osa heidän elämäänsä.

Nuorta väkeä taas tympii, kun ääni ei tule kuuluviin eikä kunta näytä omanlaiselta. Miksi pysyä tällaisessa menossa mukana?

Seurauksena on kierre, joka ruokkii itse itseään. Siksi olisi olennaisen tärkeää, että uutta polvea lähtee mukaan.

Hyvä polku kohti vaikuttamista on esimerkiksi nuorisovaltuusto.

Sen toiminta sai Raumalla juuri uutta painoarvoa, kun nuorisovaltuuston edustajalle tuli läsnäolo-oikeus eri toimielinten kokouksiin.

Vaikuttamaan pääsee sitäkin kautta, vallan kamarit tulevat tutuiksi ja houkuttelevat toivon mukaan lähtemään vaaleihinkin.