Hätänumero on vain hätää varten

Hätäkeskuslaitoksen alkuvuoden tilastot osoittavat, että hätäpuheluihin vastataan yhä tehokkaammin.

Myös vastattujen hätäilmoitusten määrä on kasvanut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna seitsemän prosenttia. Tammi–kesäkuussa vastattiin 1,4 miljoonaan hätäpuheluun. Viime vuoden vastaavana aikana luku oli 1,3 miljoonaa.

Noin 92 prosenttiin hätäpuheluista vastataan 10 sekunnissa ja 95 prosenttiin 30 sekunnissa.

Läheskään kaikki hätänumeroon tulevat soitot eivät sinne kuulu.

Hätäkeskukseen tuli viimeisen puolen vuoden aikana 405 000 sinne kuulumatonta ilmoitusta. Virheellisten ilmoitusten osuus on kasvanut selkeästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Suuntaa ei voi kun ihmetellä. Miten edelleen on näin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, millaisissa tilanteissa numeroon 112 kuuluu soittaa?

Virheelliset ilmoitukset ovat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta.

Hätäkeskuspäivystäjiltä kysytään muun muassa ohjeita lääkkeiden annosteluun, sähkökatkoon tai kännykän löytämiseen.

Passiin, vapaana juokseviin eläimiin tai kaasutteleviin mopoihin liittyvät kysymykset eivät nekään kuulu hätäkeskukseen.

Osa virheellisistä ilmoituksista on valitettavasti myös ilkivaltaisia, joista tehdään tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille.

Ilkivaltaisia puheluja tulee jonkin verran. Ikävintä on se, että myös niiden määrä on vuosien saatossa noussut.

Ilkivaltaisiin puheluihin kuuluu usein mukaan alkoholi tai muut päihteet. Päihtyneet soittavat ja osa on hyvinkin tahallisia ja usein toistuvia.

Pahimmillaan ilkivaltaisin aikein soitetut puhelut voivat ruuhkauttaa hätäkeskuksen, koska hätäkeskuksen on vastattava jokaiseen puheluun ja arvioitava, onko kyseessä aito hätätilanne vai ei.

Jokaisen tulisikin muistaa, että vääristä syistä soitetut hätäpuhelut saattavat estää avun oikeasti hädässä olevalta kanssaihmiseltä.