Hätänumero tutuksi myös lapselle

Kesä on kääntynyt jo elokuulle ja koulut alkavat muutaman viikon kuluttua.

Tässä vaiheessa kesää on hyvä käydä lapsen kanssa koulureittien lisäksi läpi myös se, milloin hätänumeroon soitetaan ja mitä hätäpuhelun aikana tapahtuu.

Kun lapsi soittaa hätänumeroon, ei hän useinkaan tiedä, mistä osoitteesta soittaa. Esimerkiksi koululaisen kännykkään onkin hyvä ladata 112 Suomi -sovellus ja opettaa lapsi soittamaan sovelluksen kautta hätänumeroon. Tuolloin myös sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti.

Vaikka tekniikka on näissäkin asioissa jo pitkällä, ei sovellus tunnista esimerkiksi asunnon numeroa tai kerrostalon kerrosta. Osoite onkin hyvä merkitä kotiin näkyvälle paikalle, josta lapsi voi sen tarkistaa.

Hätäkeskuspäivystäjien mukaan lapsi on hätäpuhelun soittajana usein helppo soittaja, sillä hän vastaa kysymyksiin ja kuuntelee ohjeita.

Lapset ovat tottuneet vastaamaan, kun aikuinen kysyy. Lapset pysyvät myös asiassa ja ovat rehellisiä.

Hätänumeroon 112 soitetaan todellisissa hätätilanteissa eli silloin, kun henki, terveys tai omaisuus on vaarassa. Lapsille onkin tärkeää kertoa myös siitä, miksi hätänumeroon ei tule soittaa huvikseen tai jopa pilailumielessä.

Vaikka soittaminen numeroon 112 on aina vakava paikka, ei sitä tule lapsenkaan turhaan jännittää. Tarpeen niin vaatiessa siihen tulee aina rohkeasti soittaa.

Kevään koronarajoitukset näkyivät myös hätäkeskuksien toiminnassa. Alkuvuoden aikana hätäpuheluita on tullut merkittävästi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vielä kesäkuussakin hätäilmoitusten määrä oli 17 000 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Koronarajoitusten purkamisen myötä hätäilmoitusten määrä on kuitenkin jälleen lähtenyt kasvuun.

Hätäpuheluihin vastataan kesäkuukausina noin seitsemässä sekunnissa. Hätäkeskuksetkin voivat välillä ruuhkautua. Tällöin jonotusaika voi hetkellisesti olla kymmeniä sekunteja.

Parhaiten ruuhkautumista voidaan välttää, kun numeroon soitetaan vain todellisessa hädässä.