Haun julkisuus karsii hakijoita

Kuntajohtajien haku on julkista, mutta julkisuus voi myös karsia hakijoita.

Kissan nosti pöydälle Rauman entinen kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen jo huhtikuussa.

Kuntalehden haastattelussa (26.4.) hän arvosteli kuntajohtajien nykyrekrytointia.

Mitä hyötyä siitä kenellekään on, että julkisesti tiedetään, ketkä hakevat kuntajohtajiksi? kysyi Luukkonen.

Hyvä kysymys. Vastaus voisi olla, että kuntalaisten tiedonhalu ja hyvä hallinto puoltavat sitä, että yleisesti tiedetään, mistä joukosta valinta on tehty.

Suostumusmenttely tuo hakuun pientä joustoa. Toisaalta myös suostumukset ovat julkisia, kuten Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki muistuttaa tuoreessa Kuntalehdessä.

Siksi myös Rauman kaupunginjohtajahaussa on kyselty suostumuksen antajien nimien perään. Vain yksi suostuja on julkistettu eli valittavaksi esitettävä Esko Poikela.

On helppo ymmärtää, miksi moni hakija haluaisi mittauttaa suosionsa julkiseen tehtävään salassa.

Jos toimii jo valmiiksi julkisessa virassa, voivat toistuvat haut hankaloittaa työn hoitamista lähtökunnassa ja pahimmillaan johtaa luottamuspulaan.

Julkihaku voi jarruttaa myös hakijaa, joka toimii näkyvässä tehtävässä elinkeinoelämässä.

Näyttää siltä, että avoin hakumenettely ei enää täysin palvele tätä aikaa.

Niin voi päätellä esimerkiksi Hämeenlinnan taannoisesta kaupunginjohtajahausta. Alueensa suuri keskus ja Raumaa merkittävästi suurempi kaupunki sai vain 7 hakemusta.

Se on vähän. Sama julkihakijoiden määrä oli Raumalla, ja vähän se on täälläkin.

Ajat ovat muuttuneet. Ennen vanhaan tieto ei levinnyt yhtä nopeasti ja yhtä laajalle kuin aiemmin.

Nykyään leviää, koska on some ja kattava tiedonvälitys. Kunta-alan työpaikkauutiset on suosittua juorulukemistoa muidenkin kuin alan ihmisten keskuudessa. Ei ihme, että moni miettii kaksi kertaa, lähteekö julkisuusmyllyyn mukaan vai ei.

”Ajat ovat muuttuneet.”