Todistamme historian nopeimmin yleistyvää kuluttajatuotetta. ChatGBT ja muut sisältöä tuottavan tekoälyn sovellukset leviävät kuin maastopalo. Uuden teknologian kesyttämisessä on menossa lapsenomaisen innostuksen vaihe. Artikkeleita, puheita, kuvia ja musiikkia esitellään yllätyksenä kuin lapsenlapsen tuotoksia, ”eikö olekin uskomattoman taitava!”
Innostuksen tunnetta rajaa pelko. Huoli työpaikkojen tulevaisuudesta, ihmisen tyhmistymisestä, tekoälyn murtautumisesta irti kehittäjiensä talutusnuorasta. Satojen tekoälyasiantuntijoiden paneeli arvioi tekoälyn aiheuttaman ihmislajin olemassaoloa uhkaavan tuhon mahdollisuudeksi 3,9 % vuoteen 2100 mennessä. Yli tuhat alan ammattilaista, keulakuvina Elon Musk ja Applen perustaja Steve Wozniak, vetosivat tekoälyn kehittäjiin, jotta nämä pysäyttäisivät nykyistä tehokkaampien sovellusten kehittämisen kuudeksi kuukaudeksi.
Pyrkimykset ohjata teknologian kehitystä kestävään suuntaan eivät kaadu tekoälyyn, vaan ihmisen luontoon. ”Jos minä lopetan kehittämistyön puoleksi vuodeksi, joku toinen ei niin tee, ja nappaa kaiken kunnian ja mammonan nenäni edestä.” Sen sijaan että isot teknologiatalot olisivat harkinneet kehittämistyönsä arvomaailmaa, ne ovat supistaneet toimintansa etiikasta vastaavaa henkilöstöään.
On hienoa, että ihminen on kyennyt innovoimaan huippuälykkään työkalun, mutta se on vain työkalu. Keskeistä on, millaisen maailman haluamme sen avulla luoda. Kun katsoo miten kaikkialla maailmassa juuri nyt panostetaan ihmisten tuhoamiseen tähtäävään teknologiaan, joutuu kysymään, onko järkevää, että ihminen saa lisää valtaa tahtonsa tehokkaaseen toteuttamiseen. Ase- ja sotateollisuudella menee hyvin. Jokaisen valtion ja ryhmittymän kannalta toiminta on järkevää varustautumista, mutta kokonaisuutena ihmiskunta ei vaikuta kovin fiksulta.
Tekoäly ei osaa ratkaista, miten lopettaa sota Ukrainassa, poistaa nälänhätä ja liikalihavuus maailmasta tai pysäyttää lajikato. Ihmislajin, meidän kaikkien ihmisten, on muutettava käyttäytymistämme näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Ne ovat siis edelleen ihmisen ongelmia. Työ on ongelmien ratkaisemista. Meillä on paljon töitä edessä, myös tekoälyn maailmassa.
Vaikka tekstin, kuvan ja musiikin tuottaminen on koneälyn ohjelmoitua kykyä hyödyntää laajoja informaatiomassoja, entistä useammin kuulee ajatuksen tekoälyn kyvystä tuntea tai olla tietoinen. Kun ihastelemme koiraa, sanomme kuinka se katsoo meitä ihan niin kuin se ymmärtäisi. Haluamme nähdä eläimessä inhimillisen ominaisuuden. Etsimme ihmisen kasvoja, milloin perunan, kuun tai kiven muodosta. Samoin kutkuttaisi inhimillistää kone. Meillä on vimma tehdä koneesta ihminen.
Harvemmin kuulee ihastelua siitä, miten huima on koiran hajuaisti, koska se ei ole inhimillistä vaan jotain paljon tarkempaa. Sama haaste on edessä tekoälyn kanssa. Kehitystyön tulos on niin paljon älykkäämpää kuin ihmisen biologiset ominaisuudet, että emme ymmärrä, miten se on mahdollista.
Kun robotiikka ja tekoälyn sisällöntuotto-ominaisuus yhdistetään, saadaan ihmiseltä näyttäviä, puhuvia hahmoja, jotka suoltavat sen informaation mitä Internetin syvyyksistä löytyy. Kaikkine virheineen, vääristymiseen, valheineen ja pahantahtoisuuksineen. Se ei ole ymmärtämistä, ei tuntemista, ei välittämistä, eikä inhimillistä. Se on edelleen kone, mutta ihmistä tehokkaampi, kuin kaivinkone verrattuna käsin kaivamiseen. Haaste on siinä, että jos ymmärryksemme ei riitä käsittämään, miten kone antaa meille vastauksia, miten uskallamme niihin luottaa. Open AIn toimitusjohtaja totesikin, että tällä hetkellä on riskialtista luottaa tärkeissä asioissa tekoälyn vastaukseen.
Jos oikeasti haluat saada vastauksen oman elämäsi kannalta tärkeään, kysy mieluummin ystävältä joka tuntee sinut. Saat paremman vastauksen, ja samalla vahvemman ystävyyssuhteen. Me välitämme toisistamme, tekoäly ei. Teknologian tehtävänä ei tulisi olla vähentää ihmisten välistä vuorovaikutusta, vaan päinvastoin tuoda ihmisiä yhteen. Uusimmalla teknologialla on siihen huimat mahdollisuudet. Kyse on siitä, asetetaanko ihmisten hyvinvointi, demokratian toimivuus ja planetaarinen selviytyminen arvokkaammaksi kuin ihmisen heikkouksia hyödyntävä ja vahvistava lyhyen ajan taloudellinen voitto. Toistaiseksi niin ei ole tehty.
Kun ulkoistamme tehtäviä koneelle, luovutamme samalla tehtäviin liittyvän oppimisen ja osaamisen. Mitä lähempänä omaa identiteettiä taito on, sitä kriittisemmin luovuttamista kannattaa harkita. Merkityksellisten lauseiden, kiinnostavien kuvien ja yhteyttä luovan musiikin synnyttäminen on kivaa ja palkitsevaa. Joillekin ne ovat olennainen osa minuutta. Monet ovat saaneet tehdä työkseen sitä mitä eniten rakastavat. Miksi luopuisimme sellaisesta?
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.