Helle ei aina helli hellästi

Helle on hellinyt suomalaisia lähes koko alkukesän ajan. Kesäkuussa kirjattiin tilastoihin 25 hellepäivän ennätys. Edellinen ennätys löytyy 60 vuoden takaa.

Myös keskilämpötila 16,5 astetta on ennätysluku, sillä edellinen ennätys löytyy vuodelta 1953.

Lämmölle ei näy vielä loppua, sillä elohopea kiipeilee tämänkin viikon aikana useamman kerran lähelle 30 astetta.

Viikonloppuna kuultiin ensimmäisiä uutisia siitä, että helle on vienyt ihmisiä ympäri maan päivystykseen ja jopa osastohoitoon. Erityisessä helleriskissä ovat ikäihmiset ja sairaat.

Helle voi tehdä helposti kepposet myös perusterveelle ja nuorelle ihmiselle.

Pitkittyneestä hellejaksosta voi Suomessa aiheutua jopa useampia satoja ennenaikaisia kuolemia.

Helteistä aiheutuva terveysriski suurenee jo yksittäisinä lämpiminä päivinä. Helleaaltojen aikana terveysvaikutukset lisääntyvät voimakkaasti. Ne ovat erityisen haitallisia, koska elinympäristö ei rakennusten lämpenemisen takia viilene yölläkään ja elimistöön kohdistuu pitkäaikainen lämpökuormitus.

Korkea ilmankosteus lisää helteen tukaluutta entisestään.

Tulevaisuudessa kuuman sään terveyshaitat todennäköisesti vain lisääntyvät, sillä helteet yleistyvät ja voimistuvat ilmastonmuutoksen myötä. Myös väestön ikääntyminen suurentaa helteistä aiheutuvien haittavaikutusten määrää.

Miten helleputkesta voi selviytyä? Tärkeintä lienee välttää suoraa auringonpaistetta ja juoda nesteitä tarpeeksi. Kehoa voi puolestaan viilentää suihkujen, kosteiden vaatteiden tai pyyhkeiden avulla.

Asunnon ikkunat kannattaa pitää päivisin kiinni. Tuuletusta voi tehdä iltaisin ja öisin, jolloin ilma on yleensä viileämpää.

Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun ennusteen mukaan vuorokauden ylin lämpötila kohoaa 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen.

Kuumuuden vaikutuksille herkkien ihmisten sekä heistä huolehtivien kannattaa kuitenkin huomioida kuumuudesta aiheutuva terveysriski jo muutamia asteita hellevaroitusrajaa alhaisemmissa lämpötiloissa.