Ammatilliseen koulutuksen opetuksen määrä ja laatu puhututtaa säännöllisesti. Erilaisista tutkimuksista on käynyt ilmi opetuksen vähentyneen vuosien aikana merkittävästi. Samaan aikaan ammattiin opiskelevien tyytyväisyys opetukseen on laskenut.
Vuonna 2018 astui voimaan ammatillisen koulutuksen reformi, minkä seurauksena koulutuksesta haluttiin osaamisperustaista ja entistä yksilöllisempää. Uudistuksen myötä moni opiskelija on tuntenut jäävän opintojensa kanssa oman onnensa nojaan.
Peruskoulupohjalta ammatilliseen koulutukseen tulevat alaikäiset tarvitsevat kuitenkin opettajan antamaa opetusta ja ohjausta sekä aikuisen läsnäoloa.
Myös työnantajien puolelta on kuulunut soraääniä ammatillisen koulutuksen laadusta. Työelämään valmistuu nyt ammattilaisten raakileita. Edes perustaidot eivät aina ole hanskassa. Työantajille on sysätty vastuu ammattitaitojen opetuksesta, vaikka se kuuluisi oppilaitoksille.
Työnantajilla on huoli myös siitä, miten tietotaitotaso saadaan yrityksissä tulevaisuudessakin pysymään korkealla. Tilastokeskuksen tiedot nimittäin kertovat, että työmarkkinoilta alkaa poistua korkeammin koulutettuja kuin tilalle tulee.
Näiden tietojen valossa tuntuvat valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän kommentit Ylen haastattelussa (21.4.) hyvin omituisilta.
Valtion tulee leikata pelkästään seuraavalla hallituskaudella kuluja kuuden miljardin edestä. Niemelän mukaan ammattikoulutus on paikka, josta leikkaukset kannattaa tehdä.
Miehen mukaan osa ammatillisen koulutuksen tutkinnoista tulisi muuttaa kolmen vuoden sijaan kaksivuotisiksi. Muutoksella valtio säästäisi 100 miljoonaa euroa.
Kaikki ammatilliset perustutkinnot pidennettiin kolmivuotisiksi parikymmentä vuotta sitten. Uudistuksen tarkoitus oli antaa ammattiopiskelijoille mahdollisuus hakea yliopistoon. Kolmas vuosi voisi Niemelän mukaan edelleen olla vapaaehtoinen, jos opiskelija haluaisi jatkaa korkeakouluun.
Koulutusta on vuosien aikana väännetty sinne sun tänne. Välillä on uudistettu ja sitten taas otettu peruutusaskelia. Toivottavasti tuleva hallitus miettii tarkkaan, mitä kannattaa tehdä. Usein nopea ja helppo ratkaisu on myöhemmin osoittautunut kalliiksi manööveriksi.